Uutiset

Katalonian Puigdemont matkusti Suomeen taistellakseen oikeuksien puolesta – "Haen tukea demokratialle"

Katalonian erotettu aluejohtaja Carles Puigdemont vieraili torstaina Suomen eduskunnassa. Hänellä ei ollut virallisia tapaamisia valtiojohdon kanssa, mutta sen sijaan Puigdemont tapasi kansanedustajien epävirallisen Katalonia-ystävyysryhmän edustajia. Ryhmään kuuluvat ainakin Mikko Kärnä (kesk.), Mats Löfström (r.), Simon Elo (sin.), Li Andersson (vas.), Olli Immonen (ps.), Anders Adlercreutz (r.) ja Sari Tanus (kd.).

-Viestini Suomelle ja muulle Euroopalle on selkeä: on otettava selvää, mitä Kataloniassa todella tapahtuu eikä pidä kuunnella vain Espanjan propagandaa. On annettava tukea demokratialle, sananvapaudelle, ihmisoikeuksille ja poliittisille oikeuksille. En hae täällä tukea Katalonian itsenäisyydelle, haen tukea demokratialle, Puigdemont kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa.

Puigdemont on Suomessa lähinnä poliittisena aktivistina. Virallista asemaa maanpaossa olevalla Puigdemontilla ei nykyisin Katalonian aluehallinnossa ole, koska Espanjan korkein oikeus ei häntä aluehallinnon johtoon hyväksy. Häntä on lisäksi syytetty Espanjan perustuslain vastaisesta kapinoinnista sen jälkeen, kun katalaanit järjestivät kansanäänestyksen itsenäisyydestä.

-Jos olisin jäänyt, Espanja olisi vanginnut minut todennäköisesti kymmeniksi vuosiksi. Espanjan oikeusjärjestelmä ei ole maailman parhaita. Nykyisin maassa on poliittisia vankeja. Jos ajaa Katalonian itsenäisyyttä, joutuu vaikeuksiin. Se ei ole kuitenkaan rikos vaan poliittinen oikeus, Puigdemont kertoi.

Katalonian mies kertoi olleensa Suomea ennen Sveitsissä kertomassa Katalonian tilanteesta. Puigdemontin tarkoituksena on luoda Euroopan maissa painetta Espanjaa kohtaan, jotta Katalonian tilanne paranisi.

-Meidän olisi käytävä dialogia. Väkivalta ei ole meille ratkaisu. Väkivallan kautta ei ole meidän tiemme. En ymmärrä, miksei Espanja suostu käymään dialogia meidän kanssa. Espanja on kuitenkin suostunut puhumaan jopa terroristijärjestö ETA:n kanssa.

Puidgemont harmittelee sitä, että viime lokakuussa tehdyn itsenäisyysjulistuksen jälkeen vuoropuhelu Espanjan kanssa ei onnistunut ja tilanne on yhä solmussa.

-Halusin antaa mahdollisuuden aidolle dialogille. Se ei silloin onnistunut ja oli virhe, Puigdemont pohti torstaina.

Puigdemont vierailee Suomessa 22.–24. maaliskuuta. Hän pitää vierailunsa aikana myös julkisen luennon Katalonian tilanteesta Helsingin yliopistolla perjantaina.

Perjantainakin kuullaan todennäköisesti vetoomuksia demokratian ja poliittisten oikeuksien puolesta.

-Toivon, että demokratia voittaa ja voin palata nopeasti kotimaahani. Teen tätä omien ja kaikkien eurooppalaisten oikeuksien puolesta, Puigdemont puhui.

Taustalla epävirallinen kansanäänestys

Katalonia järjesti viime lokakuun alussa epävirallisen kansanäänestyksen.

Jonkin verran epävakaissa oloissa järjestettyyn kansanäänestykseen osallistui Katalonian aluehallinnon mukaan 43 prosenttia äänioikeutetuista. Heistä 90 prosenttia sanoi ”kyllä” itsenäisyydelle.

Espanjan hallinto pyrki estämään kovin ottein laittomaksi julistamansa äänestyksen. Katalonian aluehallinnon mukaan 900 äänestäjää joutui käymään paikkailtavana sairaalassa poliisiväkivallan vuoksi.

Kataloniassa asuu noin 16 prosenttia Espanjan väestöstä ja se on muuta Espanjaa varakkaampi ja paremmin toimeentuleva alue.

Alueella on oma identiteetti, kieli, lippu ja historia. Vahvaa itsehallintoa on viime syksyn jälkeen kavennettu.

Carles Puigdemont

Carles Puigdemont syntyi vuonna 1962 ja kasvoi monen muun aikalaisensa tapaan kenraali Francisco Francon vallan alla.
Nuorena Puigdemont oli innostunut katalaanin kielestä ja opiskeli sen filologiaa. Ensimmäisiin työpaikkoihin kuului toimittajan työ sanomalehdessä.
Gironan kaupungin pormestarina Puigdemont työskenteli vuosina 2011–2016. Katalonian itsehallintoalueen hallituksen puheenjohtajana hän oli 2016–2017.
Espanja saattaa syyttää Puigdemontia separatistisesta politiikasta ja Espanjan perustuslain vastaisesta kapinasta, jos hän palaa Espanjaan.
Puigdemont sekä muutamat muut aluehallinnon päättäjät olisi aiemmin vangittu, elleivät he olisi lähteneet Brysseliin. Puigdemont pitää vangitsemisuhkaa poliittisena ajojahtina.
Lähde: BBC

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic