Uutiset

Katastrofialueilla työskennelleet konkarit eivät usko, että suomalaisia menehtyy koronaan massiivisella tavalla – ”Suhteellisuudentaju uhkaa hämärtyä"

Suurelle osalle vauraiden demokratioiden kansalaisista koronakriisi on ahdistava ja pelottava jo siksi, ettei mitään vastaavaa ole koettu sitten toisen maailmansodan. Monta poikkeustilaa, saartoa ja ulkonaliikkumiskieltoa kokenut toimittaja Rauli Virtanen selvitti, mitä kriisistä ajattelevat maailman pahimmissa katastrofeissa parkkiintuneet suomalaiset terveydenhoidon ammattilaiset.
Terhi Heinäsmäelle (kuvassa vasemmalla) koronakriisi avasi silmien eteen suomalaisen yhteisöllisyyden, jollaista hän on aina kaivannut maailmalta palattuaan. Infektiolääkäri on toiminut vuosia muun muassa hiv- ja aids-työssä Afrikassa. Kuva: Terhi Heinäsmäki
Terhi Heinäsmäelle (kuvassa vasemmalla) koronakriisi avasi silmien eteen suomalaisen yhteisöllisyyden, jollaista hän on aina kaivannut maailmalta palattuaan. Infektiolääkäri on toiminut vuosia muun muassa hiv- ja aids-työssä Afrikassa. Kuva: Terhi Heinäsmäki

Menneistä katastrofeista maantieteellisesti lähin, ja ehkä siksi suomalaisiakin koskettavin, oli Sarajevon piiritys 1992–1996. Koteihinsa ilman sähköä, vettä ja lämpöä suojautuneet ihmiset menettivät sodassa sukulaisiaan, ystäviään, työpaikkansa, mielenterveytensä ja monet henkensä....

Suurelle osalle vauraiden demokratioiden kansalaisista koronakriisi on ahdistava ja pelottava jo siksi, ettei mitään vastaavaa ole koettu sitten toisen maailmansodan. Monta poikkeustilaa, saartoa ja ulkonaliikkumiskieltoa kokenut toimittaja Rauli Virtanen selvitti, mitä kriisistä ajattelevat maailman pahimmissa katastrofeissa parkkiintuneet suomalaiset terveydenhoidon ammattilaiset.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Forssan seudun kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 3kk digiä 15 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic