Uutiset

Katso kartalta, miten jengien määrä on kasvanut – KRP:n mukaan tilanne silti hallinnassa

Keskusrikospoliisin (KRP) kartalla näkyy nyt huomattavasti enemmän järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi määriteltyjä jengejä kuin vuosituhannen alussa. KRP:n tutkintaosaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo kertoo, että viime vuosina kasvu on kuitenkin tasaantunut.

Yleinen tilanne Suomessa on Palon mukaan hyvin viranomaisten hallinnassa, eikä kansalaisilla ole syytä suureen huoleen. Palo varoittaa kuitenkin, että esimerkiksi huumeiden ostaminen voi johtaa yllättäviin vaikeuksiin jengien kanssa.

-Jengit ovat usein huumeiden maahantuonnin ja jakelun taustalla. Jos vaikka nuori sotkeutuu huumeisiin, voi syntyä velkoja ja yhteyksiä, joista on yllättävän vaikea päästä eroon.

Rikollisuuden järjestäytymisellä haetaan Palon mukaan yhä suurempaa taloudellista tuottoa, kuten laillisessakin yritystoiminnassa.

-Organisaatio ja hyvät, kansainvälisetkin verkostot lisäävät tehokkuutta. Sitä kautta järjestäytyneisyys tuo huumerikollisuuteen lisää tehoja ja ammattimaisuutta, joka tuottaa maksimaaliset hyödyt.

Toiminta ratkaisee, ei nimi

Osa järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi määritellyistä niin kutsutuista liivijengeistä on moottoripyöräkerhoja. Useimmat liivijengit kiistävät olevansa rikollisorganisaatioita.

Poliisin suhtautumista ei Palon mukaan ratkaise ryhmän nimi vaan toiminta.

-Moottoripyöräkerhoja on paljon ja saa olla, harrastustoimintahan on positiivinen asia. Sitä ei voida kuitenkaan katsoa läpi sormien, että jokin jengi väittää olevansa moottoripyöräkerho, mutta todellisuudessa käyttää rakenteita rikosten tekemiseen.

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen tunnusmerkit luetellaan rikoslaissa.

-Ei siellä puhuta siitä, harrastaako moottoripyöräilyä tai virkkausta vai ei yhtään mitään, tai onko liivejä. Viranomaisena meitä kiinnostavat ryhmissä ainoastaan rikollinen toiminta ja rakenteet, jotka on luotu sen mahdollistamiseksi.

Oikeus voi soveltaa rangaistuksen koventamisperustetta, jos rikos on tehty osana rikollistyhmän toimintaa. Tuomioistuimen on arvioitava tarkasti, onko jengin jäsen tehnyt rikoksen yksittäisenä henkilönä vai osana ryhmää.

-Jos ajaa ylinopeutta kauppareissulla ja saa siitä sakot, se ei tietenkään ole järjestäytyneen rikollisryhmän osana vaan yksityishenkilönä tehty rikos, Palo sanoo.

Hän kertoo, että oikeus arvioi tapauskohtaisesti, onko tehty rikos hyödyttänyt jollakin tavalla ryhmää tai onko esimerkiksi kiristysrikos tehty jengin lukuun. Rikos tulkitaan herkemmin osana ryhmää tehdyksi, jos esimerkiksi jengin liivejä on käytetty pelotteena tai jos pystytään suoraan näyttämään, että rikos on tehty jonkun määräyksestä.

Asiasanat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic