Uutiset

Kaunokirjallisuus kamppailee eloonjäämisestään, kirjailijat elannostaan: "Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei enää ole"

Kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti on kääntynyt jyrkkään laskuun. Kun vuonna 2010 myynnin arvo oli vielä 17,5 miljoonaa euroa, 2016 myynti oli laskenut 15,3 miljoonaan euroon.

Jos vertailuun ottaa koko 2000-luvun ja laskelmissa huomioi myös inflaation, kehitys näyttää vieläkin synkemmältä. Myyntilukuja Lännen Median pyynnöstä tulkitseva kirjailija ja taloustoimittaja Karo Hämäläinen toteaa kotimaisen kirjallisuuden myynnin arvon laskeneen selvästi vuodesta 2000.

-Myynti on laskenut reaalisesti noin neljänneksellä vain 16 vuodessa, Hämäläinen sanoo.

Tuoreimmat tilastot valmistuvat ensi kuussa, mutta viime vuoden kehitys ei näytä lupaavalta. Suomen Kustannusyhdistyksen trenditietoa antavien neljännesvuositilastojen mukaan kotimaisen kaunokirjallisuuden myynti laski jokaisella kvartaalilla.

SKY:n tilastot kattavat 85 prosenttia kotimaisen kaunokirjallisuuden markkinasta.

Hämäläinen toteaa, että kirjailijoista entistä harvempi tulee toimeen myyntituloilla. Apurahojen ja muiden töiden osuus osana toimeentuloa on kasvanut.

”Hylsyjä tulee, kustantamot eivät tue”

Muuttunut tilanne näkyy kirjailijoiden työssä. Kiitetty proosan taitaja, vuonna 1996 Naistenpyörä-novellikokoelmalla debytoinut kirjailija Sari Mikkonen kutsuu 1980- ja 90-lukuja ”lintukotoajaksi”, jolloin kustantajat vielä sijoittivat kirjailijaan.

-Kustantajat ”kasvattivat” kirjailijaa. Teksteihin sai kustannustoimittajan aikaa ja apua. Paluuta vanhoihin hyviin aikoihin ei enää ole. Enää huomiota ei anneta.

Sari Mikkonen on kirjoittanut neljä novellikokoelmaa ja yhden romaanin WSOY-kustantamolle saman kustannustoimittajan kanssa. Vuonna 2008 Mikkosen kanssa työskennelleet ihmiset irtisanoutuivat WSOY:ltä.

Mikkonen julkaisi viimeksi vuonna 2008. Sen jälkeen hän on kirjoittanut romaania ja novelleja ja tarjonnut novellikokoelman käsikirjoitusta usealle eri kustantajalle.

-Hylsyjä tulee. Erään kustantajan kanssa neuvoteltiin, mutta kun valmiiden joukossa oli pari apua tarvinnutta tarinaa, niin minkäänlaista tukea en saanut.

”Ajatus kansaneläkkeestä hirvittää”

Kielteiset palautteet ja kustantajien yhteistyöhaluttomuus ovat saaneet Mikkosen vetäytymään syrjään.

-Häpeän sitä, että olen menettänyt kymmenen vuotta parasta työaikaani. Se on äärimmäisen noloa.

Mikkonen ei ole halunnut hakeutua uuteen ammattiin, koska kirjoittaa edelleen. Hän ei ole hakenut eikä saa mitään taloudellista tukea yhteiskunnalta. Hänen perheensä tulee toimeen puolison palkalla.

-Pärjäämme taloudellisesti, koska mieheni tekee töitä kellon ympäri. Pystyn pyörittämään huusholliamme pienellä rahalla, mutta eiväthän ainainen pyykinpesu ja ruuanlaitto älyllisesti tyydytä.

Mikkonen on koulutukseltaan ylioppilas. Hän oli debytoidessaan 28-vuotias. Hän on maksanut saamistaan apurahoista eläkettä.

-Eipä niistä paljoa ole kertynyt. Ajatus kansaneläkkeestä hirvittää. Paljonko se on, 600 euroa kuussa?

Kun puhe kääntyy bisneksen lainalaisuuksiin, Mikkonen sanoo ymmärtävänsä kustantajaa, jonka resursseja kirjan tekemiseen myös tarvitaan.

-Eiväthän novellikokoelmat tuota. Ei kustantajan kuulu tehdä hyväntekeväisyyttä.

Kustantaja: ”Kirjallisuuden on oltava kiinnostavampaa”

Tammi-kustantamossa lukijoiden väheneminen on pakottanut karsimaan kotimaisen kaunokirjallisuuden julkaisuohjelmaa.

-Jos vertaa 2000-luvun alkuun, niin tuolloin julkaisimme lähes kaksinkertaisen määrän kirjoja kuin tällä hetkellä, kertoo kotimaisen kaunokirjallisuuden päällikkö Hannu Harju.

Tammella on jouduttu tinkimään erityisesti runoudesta, myös käännösrunoudesta.

Harju toteaa, että kaunokirjan menestystä ei voi ennakoida tai laskelmoida.

-Kaikille kustantamoille tapahtuu sitä, että jostain teoksesta odotetaan tsunamia, ja sitten kuuluukin vain että plop. Surutyö on jokavuotista.

Harjun mielestä yksi keino kirjojen aseman parantamiseen voisi olla julkaistavien kirjojen määrän vähentäminen.

-Ja jos ollaan ihan raadollisia, niin kirjallisuuden on oltava kiinnostavampaa, koska se kilpailee ihmisten vapaa-ajasta. Kirjallisuuden on oltava innovatiivista, ajatuksia ja tunteita herättävää. Käynnissä on ”survival of the fittest”.

Sari Mikkonen

Kirjailija.
Syntynyt 1967 Juankoskella, asuu perheineen Helsingissä.
Debyyttiteos, novellikokoelma Naistenpyörä ilmestyi vuonna 1995.
Viimeisin teos novellikokoelma Pääkatkaisija ilmestyi vuonna 2008.
Palkittu Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla, Nuori Suomi-palkinnolla sekä Savonia-palkinnolla.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic