Uutiset

Kaupungistuminen lisää maailman jätteitä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Maailmanpankin raportin mukaan eniten jätteiden määrä kasvaa Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Thaimaalainen tyttö ja äiti vierailivat Elämä ilman jätteitä -näyttelyssä Bangkokissa 12. syyskuuta. Näyttely on luotu kierrätetystä muovista ja muusta jätteestä.

Jätteiden määrä maailmassa voi kasvaa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä kaupungistumisen ja väestön määrän kasvamisen myötä, kertoo Maailmanpankki raportissaan.

Eniten jätteiden määrä kasvaa Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Valtiot voivat hyötyä taloudellisesti ja ympäristöltään siitä, että ne keräävät, kierrättävät ja muutenkin huolehtivat jätteistään paremmin. Maailman jätteestä kolmannes jää nykyisin käsittelemättä mitenkään.

– Meidän on todella kiinnitettävä huomiota Etelä-Aasiaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, sillä vuoteen 2050 mennessä Etelä-Aasian jätteet kaksinkertaistuvat ja Afrikan jätteet kolminkertaistuvat, sanoi Silpa Kaza, Maailmanpankin kaupunkikehityksen asiantuntija ja raportin pääkirjoittaja uutistoimisto Thomson Reuters Foundationin mukaan.

– Mikäli emme ryhdy toimenpiteisiin, sillä voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia terveyteen, tuotantoon, ympäristöön ja elämään, hän jatkoi.

Jätteiden määrän kasvu ohittaa väestönkasvun

Jätteiden määrän kasvu ohittaa väestönkasvun saavuttaen 3,4 miljardia tonnia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2016 noin kahdesta miljardista tonnista.

Rikkaat teollisuusmaat tuottavat kolmanneksen maailman jätteistä, vaikka niissä on vain 16 prosenttia maailman väestöstä. Neljännes tulee Itä-Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta.

Noin kolmannes maailman jätteestä joutuu kaatopaikalle. Yli 90 prosenttia siitä kaadetaan maahan kehittyvissä maissa, joista usein puuttuvat tarpeelliset jätteitä käsittelevät laitokset.

Jätteet nopeuttavat ilmastonmuutosta

Jätteiden määrän kasvu on omiaan myös kasvattamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nykyisin jätteiden käsittelystä ja pois heittämisestä aiheutuu noin viisi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kaupunkien pitäisi löytää rahoitusta jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn. Kaupungeilla on usein vaikeuksia rahoittaa jätepalvelunsa, sanoi Kaza.

– Mikäli kannusteet ovat sopivat ja sopimukset voidaan panna täytäntöön, yksityissektori voi olla todella merkittävä pelaaja, hän sanoi.

Monissa kehittyvissä maissa ei ole kunnon lakeja jätteiden käsittelystä. Jätteiden määrää voidaan vähentää kehittämällä kierrätystä ja vähentämällä muovin kulutusta.

Muovijäte saastuttaa vesiväyliä ja ekosysteemejä tuhansien vuosien ajan. Se muodostaa 12 prosenttia kaikesta jätteestä.

– Valitettavasti usein köyhimmät yhteiskunnat kärsivät eniten huonosta jätteiden käsittelystä, sanoi Laura Tuck, Maailmanpankin kestävän kehityksen varajohtaja.

– Näin ei tarvitse olla. Resurssejamme tulee käyttää ja sitten käyttää uudelleen niin, että ne eivät päädy kaatopaikoille.

Uusimmat