Uutiset

Kehysneuvottelut alkoivat – näihin kysymyksiin hallitus etsii ratkaisuja

Hallituksen kehysneuvottelut alkoivat Kesärannassa talouden ison kuvan kuulemisella. Alustajana oli muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Hän kertoi Kesärannan pihalla Lännen medialle kertovansa hallitukselle totuuden niin Suomen, Euroopan kuin koko maailmankin talouden tilanteesta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi ennen neuvottelujen alkua, että hallituksella on paljon asioita pöydällä, mutta erityisesti nyt keskitytään työllisyyskehityksen vauhdittamiseen ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen. Talouden isosta kuvasta hän uskoi hallituksen saavan hyviä uutisia.

-Saamme hyviä uutisia siitä, että työllisyyskehityksessä päästään tavoitteisiin ja velkaantuminen taittuu.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) korosti, että nyt on tärkeää varmistaa tuleva talous- ja työllisyyskehitys.

-Kun katsotaan kehyksessä pitkää aikaväliä, on oltava todella tyytyväinen työllisyys- ja talouskehitykseen, mikä meillä on. Nyt on tehtävä toimia sen eteen, että varmistamme sen. Kehysriihessä on kysymys tulevaisuudesta ja me ei voida jatkuvasti elää kädet tulevien sukupolvien taskussa.Täytyy keskittyä siihen, että saadaan vielä useampi ihminen töihin.

Orpo sanoi lähtevänsä luottavaisin mielin kehysneuvotteluihin.

Hallituspuolueiden puheenjohtajien trio, Juha Sipilä, Petteri Orpo (kok.) ja Sampo Terho (sin.), on jo useaan otteeseen pohjustanut kehysneuvotteluja. Hallitus korostaa, että liikkumavara ei ole suuri, koska budjetin mukaan Suomi ottaa tänä vuonna edelleen velkaa noin kolme miljardia euroa. Summa tosin saattaa pienentyä hyvän talouskasvun vuoksi.

Kesärannan kehysneuvottelut kestävät kaksi päivää. Ensimmäisen päivän neuvottelujen aluksi Kesärannan ulkopuolelle oli kerääntynyt kymmenkunta aktiivimallia vastustavaa mielenosoittajaa.

Kehysriihen tuloksista tiedotetaan keskiviikkona. Veroratkaisut hallitus jättää syksyn budjettineuvotteluihin, mutta kehysneuvotteluissa hallitus etsii ratkaisuja ainakin seuraaviin asioihin.

1) Työllisyys

Työttömien aktiivimalli leikkaa Kelan alustavien tilastojen mukaan työttömyysturvaa noin puolelta työttömiä. Hallitus aikoo varmistaa, että TE-toimistoissa on riittävästi henkilöstöä järjestämässä aktiivimallin edellyttämiä palveluja. Suunnitteilla on ollut yli sadan henkilön palkkaaminen työvoimahallintoon. Lisäksi hallitus tarkentaa, mitä aktiivitoimiksi hyväksytään. Pääministeri Juha Sipilä sanoi sunnuntaina, että myös liittojen järjestämä koulutus ja nettikurssit voitaisiin hyväksyä työttömän aktiivitoimiksi.

2) Koulutus

Osaavasta työvoimasta on pulaa koko maassa ja suurella osalla yrityksiä on rekrytointiongelmia. Hallitus käsittelee toimia, joilla työttömät ja avoimet työpaikat saadaan kohtaamaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Lännen Median haastattelussa 6.4.2018, että tarvitaan sekä muuntokoulutusta että nopeasti työllistymisvalmiuksia lisäävää koulutusta työvoimapulasta kärsiville aloille. Hallitus pohtii edelleen myös työvoiman liikkuvuutta edistäviä toimia.

3)Eriarvoistumisen estäminen

Hallituspuolueista keskusta ja kokoomus torjuvat sinisten ehdotuksen indeksijäädytyksistä luopumisesta. Sen sijaan yksimielisyys on siitä, että kaikkein heikoimpien asemaan tehdään jotakin parannuksia.

Ainakin ylivelkaantuneiden asema on esillä. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi jo maanantaina, että ministeriö on aloittanut valmistelun pikaluottosääntelyn tiukentamiseksi. Lainanantajille aiotaan asettaa uusia maksimikorkoja myös vähintään 2000 euron lainoille. Alle 2000 euron pikaluotoilla on jo korkokatto.

Hallitus etsii ideoita myös heikoimpien aseman parantamiseksi myös Juho Saaren työryhmän äskettäin luovuttamasta mietinnöstä. Työryhmä ehdotti muun muassa tulonsiirtojen ja palveluiden yhtenäistämistä kannustavammaksi, mutta se jäänee seuraavalle hallitukselle. Työryhmä esitti myös varhaiskasvatuksen aloittamista viisivuotiaasta alkaen. Eriarvoisuutta pitäisi vähentää myös kohtuuhintaisella asuntotuotannolla ja puolittamalla asunnottomuus. Äänestysikärajaa työryhmä esitti alennettavaksi 16 vuoteen seuraavissa kuntavaaleissa.

4) Normien purku

Hallitus aloitti kautensa alussa normien purun näyttävästi vapauttamalla kauppojen aukioloajat. Parhaillaan ministeriöissä etsitään lisää keinoja purkaa normeja. Valtiovarainministeri Orpon mukaan yhtä suurta loikkaa ei ole odotettavissa, mutta useampia pieniä toimia voi tulla.

Asiasanat

Uusimmat