Uutiset

Kekkonen jätti suomalaiseen urheiluun mittavan perinnön – olisiko hänestä koskaan tullut presidenttiä ilman urheilua?

Uutta huippu-urheilujohtajaa etsivä Olympiakomitea sai tehtävään 46 hakemusta.

Tehtävä olisi mukava, jos yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa suomalaisella urheilulla menisi hyvin. Harvoin menee.

469 olympiamitalin maan urheiluhistoria on niin komea, että vertailu entiseen aikaan saa nykyisyyden näyttämään todellisuutta synkemmältä. Eikä menneisyyden menestyksistä voi paljon ammentaa. Urheilukin kehittyy, joten vanhan ajan viisaus ei palauta Suomea mitalimagneetiksi.

Urheilujohtaminen on puolestaan terminä ja työnä varsin uusi, mutta perinteitä löytyy. Urho Kaleva Kekkosesta alkaen.

Suomen historian pitkäaikaisin tasavallan presidentti muistetaan muun muassa hiihtoretkistään. Hänen nuoruutensa urheilumenestyskin tiedetään.

Niin paljon kuin Kekkosesta onkin kerrottu ja kirjoitettu, hänen todellinen vaikutuksensa suomalaiseen urheiluun ja liikuntaan on jäänyt olemattomalle huomiolle.

Kalle Virtapohjan kirjoittama Kekkonen urheilumiehenä täydentää presidentin historiaympyrän.

Perusteellisesti tehty tietokirjaa voi lukea vaikkapa siitä näkökulmasta, millaisen perinnön Kekkonen on jättänyt tulevalle urheilujohtajalle ja ylipäätään suomalaiseen urheiluun.

Perintö on joka tapauksessa mittava.

Kajaanin nopeimmalla juoksijalla oli 20-vuotiaana nimissään Kainuun piiriennätykset 60, 100 ja 200 metrin matkoilla. Mutta jo siinä vaiheessa hän oli toiminut neljä vuotta Kajaanin Kipinän puheenjohtajana.

Urheilujohtaminen avasi Kekkoselle ovia vaikuttamiseen. Hän puhui tasavallan presidenttinäkin urheilun ja liikunnan puolesta. Toisaalta matkalla presidentiksi Kekkonen osasi käyttää urheilua politiikkansa välineenä.

Virtapohja esittääkin kirjassa kysymyksen, olisiko Kekkosesta tullut presidenttiä ilman urheilua.

Kirja tarjoaa runsaasti myös uutta tietoa ja uusia näkemyksiä esimerkiksi Paavo Nurmen sulkemisesta vuoden 1932 olympialaisista ammattilaisuuden vuoksi.

Historiankirjat ovat yleisesti kertoneet, että Nurmea sinnikkäästi puolustanut Kekkonen otti kabinettitappion raskaasti. Mutta oliko Nurmi sittenkin vain uhri, jonka avulla Kekkonen pystyi ajamaan suomalaisen urheilun ja toisaalta omiakin etujaan?

Kalle Virtapohjan kirjoittama tietokirja Kekkonen urheilumiehenä – Kilpakenttien Känästä Suomen presidentiksi (Docendo, 344 sivua) julkaistiin torstaina.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic