Uutiset

Kela-siirron karikot olivat tiedossa

 

Kelan alkuvuoden ongelmat eivät olleet täysi yllätys toimeentulotukimuutosta valmistelleille. Ne ennakoitiin jo keväällä 2016 valmistuneessa Sosiaalibarometrissä, jonka laati Suomen sosiaali ja terveys ry (Soste).

Barometriin vastasivat kuntien sosiaalityöntekijät ja sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kelan johto ja alueiden päälliköt.

– Sosiaalityöntekijöillä oli eniten pelkoja siirron onnistumisesta. He olivat huolissaan etenkin heikompiosaisten tilanteesta ja siitä kuinka tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan, kertoo Sosten tutkimuspäällikkö

Anne Perälahti.

Heitä askarrutti myös Kelan kyky hoitaa kiireelliset toimeentulotukipäätökset, päätösten nopeus ja hakemusten täyttäminen. Lisäksi asiakkaiden henkilökohtaisen palvelun ja ohjauksen pelättiin vaarantuvan.

– Vuosi sitten arveltiin, että kiirettä varmasti tulee. Kelan ja kuntien välisten konkreettisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen oli vielä kesken vuosi sitten.

Kelan entinen pääjohtaja

Liisa Hyssälä

ei halunnut kommentoida Lännen Medialle siirron valmistelua. Siirto valmisteltiin hänen virkakaudellaan.

Barometritiedot olivat

Sosten yhteistyökumppani Kelan käytössä, kun siirtoa valmisteltiin.

Perälahti epäilee, että valmistelussa luotettiin järjestelmään eikä siinä yhteydessä pelätty henkilökunnan riittävyyttä.

– Ehkä luotettiin, että Kelan tehokkaat järjestelmät pyörivät eikä henkilökuntaa tarvita niin paljon neuvomaan. Oli kenties illuusio, että toimeentulotuki toimii samalla tavalla automatisoidusti kuin Kelan pitkäaikaisetuudet. Sen luonne on erilainen.

Perälahti muistuttaa, ettei käsittely ollut ongelmatonta kunnissakaan.

Talvella 2015 lakiesityksen lausuntokierroksella henkilöstöresurssit eivät olleet muutoksen päällimmäinen murhe. Keskeisimmäksi nousi huoli siitä, että siirto kunnalta Kelaan ja kirjalliseen menettelyyn lisäisi syrjäytymistä. Henkilöstömäärä sai kyllä mainintansa.

Kelan toimihenkilöiden

puheenjohtaja

Heli Martinmäki

toteaa, että henkilöstömäärää arvioitiin väärin tiedoin.

– Valmistelussa käytettiin perässä laahanneita kuntatilastoja vuosilta 2014 ja 2015. Kela päivitti tietojaan valmistelun edetessä.

Perustoimeentulotuen tehtäviä hoiti kunnissa yli 1 500 henkilöä. Martinmäki sanoo, että Kelassa arvioitiin saman tehtävän sujuvan keskitetysti 750 henkilön voimin.

– Arviota päivitettiin, ja väkeä päätettiin palkata jo viime syksynä lisää. Rekrytointi on myös parhaillaan käynnissä, Martinmäki sanoo.

Hän arvioi, että noin 1 000 hengellä työ sujuisi.

Sosiaalibarometri 2016:n mukaan Kela-siirtoa kannatettiin laajasti. Etenkin Kelan toimistojen johtajat uskoivat toimeenpanon onnistumiseen. Siirron katsottiin parantavan asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

Sosiaalibarometri 2017 seuraa sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kela-johtajien arvioita uudistuksesta. Vastaajina ovat myös Kelan etuuskäsittelijät ja asiakaspalvelun työntekijät. Tulokset ovat käytettävissä huhtikuussa.

 

22 600 puhelua päivässä
Kelan puhelinpalveluun tuli tammikuussa keskimäärin noin 22 600 puhelua päivässä. (1/2016 noin 11 100 puhelua)Asiointimäärät Kelan palveluissa ovat tammikuussa olleet keskimäärin noin 12 400 päivässä. Kasvua viime vuoden tammikuuhun on noin 57 prosenttia.Joulukuussa 2016 Kelassa ratkaistiin 45 600 perustoimeentulotuen hakemusta. Muutosvuosi toi nousun: tammikuussa ratkaistiin 121 400 ja helmikuussa 127 193 hakemusta.Joulukuussa Kelassa työskenteli 615 etuuskäsittelijää ja 125 asiakaspalvelijaa. Osittaista apua saatiin 300 työntekijältä. Tammikuussa 2017 pestattiin 250 työntekijää lisää.Kela arvioi vuonna 2016, että palveluneuvojan apua lomakkeen täyttämisessä tarvitsisi noin 30 prosenttia asiakkaista. Todellisuudessa neuvontaa on tarvinnut noin puolet.Lähde: Kela

Asiasanat

Uusimmat