Uutiset

Kemian Nobel ohjatun evoluution kehittäjille

Ruotsin kuninkaallinen akatemia julkisti hetki sitten kemian Nobelin saajien nimet.

Kemian Nobel-palkinnon jakavat tänä vuonna amerikkalainen Frances Arnold, amerikkalainen George Smith ja britti Sir Gregory Winter.

He saavat palkinnon tutkimuksista, joissa evoluutiota on ohjattu tuottamaan entsyymejä uusiksi kemikaaleiksi ja lääkkeiksi.

– Tämän vuoden kemian Nobelin saajat ovat inspiroituneet evoluution voimasta ja käyttäneet samoja periaatteita – geneettistä muutosta ja valintaa – kehittääkseen proteiineja, jotka ratkaisevat ihmiskunnan kemiallisia ongelmia, kertoi Ruotsin kuninkaallisen akatemian pääsihteeri Göran K. Hansson.

Palkinto on arvoltaan yhdeksän miljoonaa kruunua (870 000 e), ja siitä puolet saa Arnold, toisen puolen jakavat Smith ja Winter.

Ruotsin kuninkaallinen akatemian mukaan tämänvuotiset kemian Nobelin saajat ovat pystyneet luomaan evoluution uudestaan koeputkessa ja nopeuttamaan sitä huomattavasti.

Heidän löytöjensä ansiosta on kehitetty ympäristöystävällisempää kemian teollisuutta, tuotettu uusia materiaaleja ja ympäristöä säästäviä biopolttoaineita, parannettu sairauksia ja pelastettu ihmishenkiä.

Arnold viides nainen kemian nobelistina

Frances Arnold suoritti ensimmäisen ohjatun evoluution entsyymeillä, jotka ovat kemiallisia reaktioita katalysoivia proteiineja. Ohjatun evoluution kautta tuotettuja entsyymejä käytetään tuottamaan kaikkea mahdollista biopolttoaineista lääkkeisiin.

Hän on vasta viides kemian Nobel-palkinnon saanut nainen.

George Smith on kehittänyt metodin, jossa bakteriofaagia – virusta joka infektoi bakteerin – voidaan käyttää uusien proteiinien kehittämiseen.

Sir Gregory Winter on käyttänyt samaa menetelmää tuottamaan uusia vasta-aineita ja tätä kautta uusia lääkkeitä, joilla voi muun muassa neutraloida myrkkyjä ja vastustaa autoimmuunitauteja sekä parantaa syöpiä.

Nobelin rauhanpalkinnon saaja ilmoitetaan perjantaina. Maanantaina on taloustieteen Nobelin saajan vuoro. Tänä vuonna ei jaeta lainkaan kirjallisuuden Nobelia.

Kemian Nobel

Yhdeksän miljoonan kruunun (870 000 e) kemian Nobel-palkinto on viimeinen tämän vuoden niin sanotuista tieteellisistä Nobel-palkinnoista.

Viime vuonna palkinnon saivat tutkijat Yhdysvalloista, Sveitsistä ja Britanniasta kehitettyään mikroskooppitekniikoita, joiden avulla tutkijat näkevät yksityiskohtia molekyyleistä, joista elämä rakentuu.

Kemian Nobel on jaettu 109 kertaa. 168:sta kemian Nobelilla palkituista vain neljä on ollut naisia.

Keskimääräinen Kemian Nobelin saajan ikä on ollut 58 vuotta.

Nuorin palkinnon saaja on ollut Frédéric Joliot 35-vuotiaana vuonna 1935. Hänet palkittiin yhdessä vaimonsa Iréne Joliot-Curien kanssa. Irénen äiti oli Marie Curie, joka sai kemian Nobelin vuonna 1911.

Vanhin kemian Nobelin saaja oli John B. Fenn, joka oli vuonna 2002 palkinnon saadessaan 85-vuotias.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic