Uutiset

Keskustan hallitushalut näyttävät orastavaa kasvua

Nuorisosiipi on vanhempaa väkeä hanakampi lähtemään Rinteen kärryyn.
Kuva: -
Kuva: -

Kohtalon kello keskustan mahdollisesta hallitustiestä kumahtelee sunnuntaina illansuussa.

Hallitustunnustelija, suurimman puolueen eli sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne tapaa keskustan edustajat kello 16 ja aiheena on mikäpäs muu kuin tuleva hallitus.

On jo moneen kertaan uumoiltu, että Rinne tarjoaisi keskustalle mahdollisuutta tulla hallitukseen, jonka muodostaisivat sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp.

Kinkkinen juttu keskustalle.

Yli satavuotias puolue teki eduskuntavaaleissa historiallisen huonon tuloksen. Kansanedustajien määrä putosi 49:stä 31:een. Pudokkaita oli siis 18, sama lukumäärä kuin mitä on maakuntia keskustan sote- ja maakuntamallissa.

 

Heti vaalituloksen selvittyä, alkoivat puheet siitä, että kansa on osoittanut keskustalle tien oppositioon. Keskusta korostaa itseään voimakkaana kansanvallan puolueena. Miksi hinkua hallitukseen, jos tulos on tämä?

Vaaleista ei kulunut kuin pari päivää, niin äänenpainojen sävy alkoi muuttua.

– Jos hallitusneuvottelut menevät muiden puolueiden kanssa niin juntturaan, ettei tulosta synny, niin keskusta ei voi välttyä vastuunkannolta, puhuttiin.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muotoili sanomansa niin, että hallitusovi on viitisen senttiä raollaan.

Nyt näyttää siltä, että ovi on narahdellut auki jo vähän enemmän. Kentältä on kuulunut jo päiväkausia viestiä, että hallitushalut ovat kuumenneet. Varsinkin puolueen nuorempi siipi ei jäisi suosiolla opposition lauteille.

Aihe on nyt mitä ajankohtaisin. Puhelimet soivat keskustaväellä nyt niin tiuhaan, ettei tahdo ehtiä traktoria käynnistää, maakunnista kuvaillaan.

 

Pontta saatiin lauantaina, kun väki kokoontui Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosikokoukseen.

Kokouksen viesti tuntui olevan, et­tä hal­li­tus­vaih­to­eh­toa oli­si harkittava va­ka­vas­ti.

Iltalehti oli puolestaan selvitellyt eduskuntaryhmän hallitushalukkuutta. Lehden arvion mukaan enemmistö olisi valmis hallitukseen.

Etenkin uudet nuoret kansanedustajat katsovat, että puolueen kannattaa olla mukana, kun uusia suuria uudistuksia aletaan sorvata. Uudella hallituksella on edessään heti kovan onnen sote-uudistus.

Muun muassa puolueen entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska on arvioinut, että keskustalla ja sdp:llä on erityisesti sotessa ja koulutuksessa paljon yhtymäpintaa.

Aamun spekulaatioissa pääministeri Juha Sipilästä (kesk.) tehdään jo uutta valtiovarainministeriä Rinteen hallitukseen.

On myös muistettava, että tällä hallituskaudella moni vanhemmankin siiven keskustaveteraani muisteli lämmöllä punamultaa. Pääministeri Sipilän harjoittama politiikka koettiin välillä liian oikeistolaiseksi.

 

Keskustaväki ajattelee myös niin, että mukanaolo hallituksesta takaisin mahdollisuudet vaikuttaa paremmin EU-politiikkaan ja sitä kautta puolueelle elintärkeään alue- sekä maatalouspolitiikkaan.

 

Puolueen meno hallitukseen on varsin kaksipiippuinen juttu. Hallituksessa harvoin pystyy nostamaan kannatustaan ja keskustalla 13,8 prosentin vaalituloksella ei ole varaa mennä enää alaspäin.

Oppositiossa on yleensä saatu kannatuskäyrät kohoamaan. Sipilä teki neljä vuotta sitten komean vaalituloksen yli 21 prosentin kannatuksella.

Merkille pantavaa on, että viime eduskuntavaaleissa yksikään puolue ei yltänyt yli 20 prosentin.

Tilanne on kuitenkin erilainen kuin vuonna 2015. Silloin Sipilä oli tuore, politiikan ulkopuolelta tullut hahmo, joka lupasi laittaa Suomen kuntoon. Metodit olivat uusia ja into tarttui helposti koko kenttään.

 

Nyt uutta puheenjohtajaa haetaan eduskuntaryhmästä, jossa kaikki ovat jo tuttuja.

Kaikkonen,
Antti Kurvinen, Katri Kulmuni ja Hanna-Kaisa Heikkinen. Tuleeko mittelöstä kolmen K:n kisa? Heikkinen on kertonut miettivänsä asiaa, mutta on todennut, että hänellä on hiukan samantyyppinen perhetilanne kuin puheenjohtajaehdokkuudesta kieltäytyneellä Annika Saarikolla. Lopullista päätöstä Heikkinen ei ole vielä kertonut.

 

Samaisessa Pohjois-Pohjanmaan kokouksessa Kaikkoselta tivattiin vastausta puheenjohtajaehdokkuuteen. Hän lupasi kertoa päätöksestään en­nen ju­han­nus­ta.

Kaik­ko­sel­le tämän ky­sy­myk­sen esit­ti kem­pe­le­läi­nen Ah­ti Tah­ko­la. Hänet muis­te­taan

siitä, että hän löysi ja puhui Sipilän aikoinaan kan­sa­ne­dus­ta­ja­eh­dok­kaak­si ja

myöhemmin puheen­joh­ta­jak­si. Olisiko ilmassa hallitushalujen lisäksi myös vahva enne?

Kirjoittaja on Lännen median toimittaja.

Uusimmat