Uutiset

Keskustan nimekkäät luopujat voivat tutkijan mukaan näkyä eduskuntavaalien tuloksessa: ”Kokenut henkilö helpottaa äänestysvalintaa”

Lähes kaikki kansanedustajat ovat päättäneet jatkoaikeistaan. Esimerkiksi ikäseniori Zyskowiczin, äänikuningas Halla-ahon ja kahden ministerin ratkaisu ei ole vielä tiedossa.
Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei asetu enää eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kuva: Heikki Saukkomaa

Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat oppositiota useammin päättäneet jättää eduskunnan ensi kevään vaaleissa.

STT:n selvityksen mukaan 22 nykyistä kansanedustajaa ei varmasti tavoittele jatkokautta.

Tiedossa olevista luopujista peräti 17 edustaa hallituspuolueita. Niillä on siis joukossa selvä yliedustus oppositioon nähden. Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta ei pidä tilannetta yllättävänä.

– Hallituspuolueen edustajat joutuvat perustelemaan omille äänestäjille kompromisseja ja hankalia ratkaisuja, Wass sanoo.

Selvitys kattaa lähes kaikki istuvat kansanedustajat. Vain 19 edustajaa ei ole ilmoittanut aikeistaan julkisuudessa tai vastannut STT:n kyselyyn. Kaiken kaikkiaan ainakin 159 kansanedustajaa haluaa jatkaa Arkadianmäellä.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo, että viime vuosikymmenen vaaleissa paikkansa itse jätti 33–37 edustajaa. Tälle tasolle pääseminen edellyttäisi sitä, että viimeisistä arpojista puolet päättäisi jäädä rannalle. Muussa tapauksessa keväällä nähdään poikkeuksellisen tiukka kisa vanhojen edustajien kesken.

Keskusta menettää konkareita

Eniten luopujia on tiedossa keskustan riveistä. Kuusi puolueen kansanedustajaa on ilmoittanut, ettei tavoittele jatkokautta ensi keväänä.

Puolueen tilannetta vaikeuttaa, että kuusikko keräsi viime vaaleissa yhteensä peräti 50 000 ääntä. Luopujien joukossa ovat muun muassa entiset pääministerit Juha Sipilä ja Matti Vanhanen.

Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta sanoo, että suositun ehdokkaan luopuminen voi haitata puolueen kannatusta kyseisessä vaalipiirissä. Tutkimusten mukaan istuvat kansanedustajat keräävät peräti 40 prosenttia puolueidensa äänistä, vaikka he muodostavat vain 10 prosenttia kaikista ehdokkaista.

– Jos puolueelta monia kokeneita nimiä jättää eduskunnan, kyllä sillä voi olla vaikutuksia myös vaalitulokseen, Isotalo sanoo.

Isotalo näkee keskustan jatkavan sukupolvenvaihdosta, joka alkoi jo viime vaaleissa.

Pääministeripuolue SDP:n riveissä on tiedossa viisi kansanedustajaa, joita jatkokausi ei kiinnosta. Joukkoon kuuluvat entiset ministerit Erkki Tuomioja ja Jukka Gustafsson.

Sekä vihreissä että vasemmistoliitossa kolme edustajaa ei tavoittele jatkokautta. Perussuomalaisista ja kokoomuksesta näyttämön jättää kummastakin ainakin kaksi ja kristillisistä yksi.

Viisi perussuomalaista pohtii tai ei vastannut

Kantaansa panttaavissa erottuvat perussuomalaiset. Tom Packalén, Mika Niikko ja viime vaalien äänikuningas Jussi Halla-aho eivät vastanneet tiedusteluun. Ritva Elomaa ja viimeksi varasijalta eduskuntaan selviytynyt konkari Toimi Kankaanniemi kertoivat edelleen harkitsevansa asiaa.

Eduskunnan ikäseniori Ben Zyskowicz (kok.) kertoo päättävänsä ehdokkuudestaan lokakuun loppuun mennessä. Hän on kertonut harkitsevansa eduskunnan jättämistä terveytensä vuoksi.

Nykyministereistä ratkaisuaan pohtii Tytti Tuppurainen (sd.). Hanna Sarkkinen (vas.) ei kommentoinut asiaa.

Aivan oma kysymyksensä on se, antavatko kansalaiset halukkaille edustajille jatkomandaatin. Vaikka viime vuosikymmenen vaaleissa keskimäärin 165 edustajaa asettui uudelleen ehdolle, jatkokaudelle pääsi keskimäärin 120 edustajaa.

Vaali-iltana luopujat tietävät kohtalonsa, mutta kymmenille jaetaan pettymyksiä.

Uusimmat

Fingerpori

comic