Uutiset

Keskustan perustulomalli: Etuudet nippuun, yhdeltä luukulta, vastikkeellisuutta työikäisille

Paketin sisältö ei ollut läpihuutojuttu. Puoluehallitus joutui äänestämään.
Mikäli perustulo voidaan toteuttaa verottomana, olisi sen suuruus ilman lisätuloja noin 550-560 euroa kuukaudessa, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (vas) ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni linjaavat. Kuva: Anita Simola

Kun neljän suurimman puolueen johtajat kokoontuivat viime vuoden puolella keskuskauppakamarin vaalitenttiin, heiltä tivattiin kannanottoa perustuloon.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi tuolloin, ettei keskustalla ole vielä valmista mallia, mutta hänen mielestään ei ole muillakaan.

Hän sanoi lukeneensa muiden puolueiden malleja, eikä niistä ota hänen tokaisunsa mukaan Erkkikään selvää, eikä Juhakaan.

Pomputtelu seis

Nyt keskustan kauan odotettu malli on valmis. Tiivistetty versio on, että keskusta haluaa kannustavan perustulon, jossa samansuuruiset perusturvaetuudet on koottu yhteen. Samalla otettaisiin käyttöön niin sanottu käänteinen tulovero, eli tulojen kasvaessa perustulo pienenee. Työikäisille perustulo olisi vastikkeellista.

Idea on, että kansalainen saa palvelut yhdeltä luukulta, omavirkailijalta, joka ohjaa läpi palveluviidakon. Pomputtelulle luvataan stoppi. Asiakas voi myös olla mukana palvelujen suunnittelussa.

Etuuksia ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, toimeentulotuen perusosa, minimisairauspäiväraha sekä äitiys- ja vanhempainraha.

Ei ole riitoja

Pitkin syksyä ja alkuvuotta on uumoiltu, että puolueessa olisi meneillään raju riita siitä, pitääkö perustulon olla vastikkeetonta vai vastikkeellista. Jos lukee puoluekokouksen ja puoluevaltuuston linjauksia, niin perustulon pitäisi olla vastikkeeton. Puoluejohto on taas ajanut vastikkeellista mallia.

Paketti hyväksyttiin puoluehallituksessa, jossa asiasta äänestettiin. Pari soraääntä kuultiin.

Kun asiaa kysyy puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmunilta, niin ongelmaa ei ole, saati suurta riitaa.

– Nyt meillä on ensi kerran paperilla se, miten perustulo voidaan konkreettisesti toteuttaa. Luulen, että kaikki keskustalaiset ovat sitä mieltä, että perustulon pitää olla vahva, ja että työtä kannattaa ottaa vastaan aina, Kulmuni muotoilee Lännen Medialle.

Yksinkertainen malli

Hänen mukaansa keskustan malli on yksinkertainen ja selkeä, kun sitä vertaa vaikkapa sdp:n ja kokoomuksen malliin.

– Sdp:n mallissa on iso määrä portaita, ainakin 5-6 kappaletta. Meidän mallissa on vain yksi taso ja se on sama kaikille. Oletamme, että perustulo on sellainen, jonka avulla pystyy työllistymään tai lähteä yrittäjäksi.

Kokoomuksen mallissa on hänen mukaansa raskaampia sanktioita ja se on tasoltaan matalampi, kun asumistuki on mukana. Keskustan mallissa asumistuki on erikseen.

Kannattavaa työntekoa

Vasemmistoliiton mallissa perustulon suuruudeksi on linjattu 800 euroa.

Kulmuni sanoo, ettei keskiössä ole niinkään tuen taso.

– Tärkeää on se, että siihen voi yhdistää paremmin työtuloja. Nyt työtulot leikkaantuvat raskaasti verotuksessa, usein niin paljon, ettei työtä kannata ottaa vastaan lainkaan. Jos perustulo on korkea, niin työn tekemisen kynnys heikkenee.

Mallissa perustuloa saavaa kannustetaan ottamaan työtehtäviä vastaan takaamalla, että hänelle jää työstään aina vähintään 40 prosenttia käteen.

– Teki hän sitten töitä vaikka kaksi tuntia tai kaksi päivää, Kulmuni toteaa.

Perustuloa pitää hakea kertaalleen. Pitkässä juoksussa myös opiskelijat siirtyisivät perustulon piiriin. Perustulon suuruus ilman lisätuloja olisi noin 550-560 euroa kuukaudessa.

Faktat taustalla

Kulmuni sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) saivat vastailla kysymyksiin, joissa epäiltiin puolueen kääntäneen kelkkansa, ja muuttaneen keskustalaista ihmiskuvaa.

Kuntaministeri totesi, ettei hän ole tuntenut muuttaneensa keskustalaista ihmiskuvaa, kun on ollut kyse perustulosta.

Hänen mukaansa ih­mi­sellä pitää olla pe­rus­tur­va, mut­ta työ­ky­kyis­ten pitää ol­la työ­e­lä­män käy­tet­tä­vis­sä ja osal­lis­tua vaikkapa työhaas­tat­te­lui­hin.

Hän otti esille myös väestökehityksen, eli pitää katsoa tule­vai­suu­den ku­vaa, paljonko meillä on työ­i­käi­siä ih­mi­siä, ja mi­ten vä­es­tö van­he­nee ja syn­ty­vyys alenee.