Uutiset

Kielivaranto köyhtyy – vastaiskua kehitellään jo päiväkodeissa

Jos nyt ei tartuta toimeen, 30 vuoden kuluttua Suomessa ei osata muita vieraita kieliä kuin englantia. Lasten pitäisi kiintyä muihinkin kieliin jo varhaiskasvatusvuosinaan.

Näin esittää Suomen kielivarannon tilaa selvittänyt professori Riitta Pyykkö Turun yliopistosta.

Hän korostaa, ettei hänellä ole mitään englannin kieltä vastaan, mutta sen ylivaltaa tulisi rajata.

-Sitä pitää jokaisen osata, mutta sen ehtii kyllä oppia. Sitä oppii myös koulun ulkopuolella. Suomalaiset tarvitsevat muitakin kieliä, koska kansainvälinen yhteistyö ja talouselämä vievät nykyisin usein Euroopan ulkopuolelle. Myös Suomi kansainvälistyy.

Kansallisen kielistrategian pohjaksi laaditun selvityksen tavoite on kansainvälisesti aktiivinen Suomi, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus.

Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan suosituin ensimmäinen vieras kieli on alakoulussa englanti. Sen valitsee noin 90 prosenttia oppilaista. Peruskoulussa noin 80 prosenttia oppilaista opiskelee vain toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, joka on lähes poikkeuksetta englanti.

Lapsen mieli on avoin uuden oppimiselle jo ennen kouluikää. Varhaiskasvatuksessa annettu kieltenopetus olisi myös innostamista tulevaan oppimiseen. Pyykkö ehdottaa, että kielten opetusta varhaistettaisiin jo ensimmäiselle luokalle. Kolmannella luokalla tartuttaisiin taas uuteen kieleen, ja se voisi olla englanti.

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen on samoilla linjoilla kielivarannon korjausliikkeestä.

-Lapsethan ovat kielistä kauhean innoissaan. Heille voisi laittaa minkä kielen tahansa, ja siitä innostutaan ja sitä opitaan, kun se tehdään pedagogisesti oikein ja leikinomaisesti, Lyhykäinen toteaa.

Bonjour! Au revoir! Merci!

Päiväkodin lapset oppivat tuossa tuokiossa tervehtimään, hyvästelemään ja kiittämään sekä laskemaan numerot yhdestä viiteen ranskaksi.

Tampereen yliopiston kieltenopettajaopiskelija Ilona Halttunen pitää tamperelaisessa Erkkilän päiväkodissa 45 minuutin mittaista ranskan kielen kielisuihkua. Hän näyttää 3–5 -vuotiaille lapsille Ranskaan liittyviä kuvia ja musiikkia.

-Ranskan torni! Pihla Eerola huutaa lasten joukosta huomatessaan Eiffel-tornin kuvien joukossa.

Erkkilän päiväkodissa on opiskeltu vuoden aikana myös kiinaa, englantia, italiaa ja espanjaa. Lasten mukaan hauskinta on ollut opetella kiinaa ja englantia. Näiden kielien opetusta he ovat saaneet eniten, jopa viisi kertaa tänä syksynä.

-Kielet tarttuvat lapsiin helposti ja he käyttävät opittuja sanoja arjessa, kuten näkemiin kiinaksi, päiväkodin hoitaja Kadri Kaasik mainitsee.

Kielituntien edetessä tervehdysten ja numeroiden lisäksi opeteltaviin asioihin otetaan mukaan esimerkiksi perheenjäsenien nimityksiä ja värejä.

-Kielisuihkuja oikein erikseen pyydetään ja pyritään siihen, että niitä olisi joka viikko. Vanhemmat ovat olleet innoissaan, Halttunen kertoo.

Tampereella varhaistettu kielenopetus toteutuu yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Kieliä kehiin! -nimistä hanketta ovat rahoittaneet Opetushallitus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kielenopettajaopiskelijat pitävät varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ryhmille kielisuihkuja ainakin seitsemällä kielellä; englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä.

-Tampereella kielisuihkuja on pidetty kaikkiaan 400 päiväkodissa, kertoo hankkeen koordinoija Outi Verkama.

Kieltenopetuksen varhentamista kokeillaan jo 96:n opetuksenjärjestäjän voimin.

Asiasanat

Uusimmat