Hallituksen suunnittelema kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden tekninen valvonta ei onnistuisi nykyisillä resursseilla. Tekninen valvonta tarkoittaa käytännössä jalkapantoja, joita nykyisellään käytetään rikoksesta tuomittujen ja epäiltyjen valvonnassa. Pantavalvonnasta vastaa Rikosseuraamuslaitos (Rise). Sen mukaan mahdollinen lisätehtävä vaatisi järjestelyitä niin resurssien kuin lainsäädännön osalta.
– Mikäli päätetään kielteisten oleskeluluvan saaneiden ihmisten sähköisen valvonnan kuuluvan Rikosseuraamuslaitokselle, vaatisi se lainsäädäntöön pohjautuvan toimivallan antamista ja lisäresurssien kohdentamista Rikosseuraamuslaitokselle asian hoitamiseksi, toteaa erityisasiantuntija Pia Andersson.
Ulkomaalaislain muutos on herättänyt myös muita kysymyksiä. Tiedossa ei esimerkiksi vielä ole, tullaanko pantavalvontaa soveltamaan myös alaikäisiin. Ohjelmassa todetaan vain, että yli 15-vuotiaiden lasten säilöönoton vaihtoehtoja selvitetään.
Päiväohjelma määrää liikkumisesta
Viime viikolla julkistetussa hallitusohjelmassa jalkapannan käyttöä perustellaan vapaampana vaihtoehtona säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle sekä “yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena”.
Tällä hetkellä jalkapantaa käytetään valvontarangaistuksen saaneilla henkilöillä. Valvontarangaistuksen aikana jalkapannalla varustettu henkilö voi asua omassa kodissaan, mutta liikkumista rajoitetaan ja säädellään rangaistuksen toimeenpanosuunnitelmaan laaditun päiväohjelman avulla.
Tilanteita, joissa pantaa käytetään, ovat lisäksi esimerkiksi valvottu koevapaus, tehostettu matkustuskielto, tutkinta-aresti ja vankeusaikaisten poistumislupien valvonta. Jalkapanta tulee kyseeseen myös silloin, kun on tarve valvoa henkilön vankilan ulkopuolella tekemää siviilityötä tai opintoja.
Rikosseuraamuslaitos käyttää teknistä valvontaa ympärivuorokautisesti myös kahdessa avovankilassa ja kahdessa vapauttamisyksikössä
Kaksi tapaa valvoa
Jalkapanta voi toimia kahdella eri tavalla. Radiosignaalilla toimiva jalkapanta on yhteydessä valvottavan kotiin asennettuun laitteeseen, minkä avulla saadaan tieto valvottavan henkilön saapumisesta kotiin ja sieltä poistumisesta. Valvonta perustuu henkilölle laadittuun aikatauluun, jonka rikkomisesta seuraa hälytys Rikosseuraamuslaitoksen valtakunnalliseen sähköiseen valvontajärjestelmään.
Panta voi myös toimia paikannuksen eli gps:n avulla. Tällöin valvottava henkilö kantaa jalkapannan lisäksi mukanaan gps-valvontapuhelinta, jotka yhdessä muodostavat valvontalaitteen. Toisin kuin radiosignaalilla toimivassa pannassa, tällä yhdistelmällä voidaan selvittää henkilön tarkka sijainti ja liikkuminen. Pannan kantajalle on määritelty ennakkoon sallittu liikkumisalue, jonka ylittämisestä hälytys laukeaa.
Hälytys tulee myös silloin, jos valvottava irrottaa pannan luvattomasti.
– Pantaa ei ole mahdotonta irrottaa esimerkiksi leikkaamalla. Asiasta tulee heti hälytys sähköiseen valvontajärjestelmään ja asian tiimoilta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Mikäli henkilön paikkatieto lakkaa näkymästä, yritetään muilla tavoilla tavoittaa valvottava henkilö ja tarvittaessa pyydetään poliisin virka-apua asiassa, Andersson kertoo.
Oleskeluluvat Suomessa
Yli 90 päivän ajaksi EU-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön on haettava itselleen oleskelulupaa. Työntekoa varten luvan joutuu toisinaan hakemaan jo alle 90 päivän ajaksi.
Luvan saamiseksi hakijalla tulee olla voimassaoleva passi. Hakija ei saa olla maahantulokiellossa eikä vaarantaa yleistä järjestystä, turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita.
Oleskelulupa voidaan myöntää esimerkiksi Suomessa työskentelyn, perhesuhteiden, opiskelun tai paluumuuton perusteella.
Turvapaikanhakija voi saada muulla perusteella myönnetyn oleskeluluvan, jos turvapaikkahakemus hyväksytään.
Jatkolupa maassa oleskeluun myönnetään enintään neljäksi vuodeksi kerralla.
EU-alueen, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse lupaa.
