Uutiset

Kiinan kansankongressissa yksi kansanedustaja uskalsi äänestää Hongkongin turvallisuuslakia vastaan – kuka hän oli?

Yksin turvallisuuslakia vastaan äänestäneelle edustajalle tuskin on luvassa sanktioita, sanoo Kiinaa tunteva professori Matti Nojonen.
Hengityssuojaimeen sonnustautunut turvallisuusviranomainen vartioi Kiinan kansankongressin edustajien poistumista salista torstaina, jolloin kansankongressin vuotuinen istunto päättyi Pekingissä. Kuva: epa08449481
Hengityssuojaimeen sonnustautunut turvallisuusviranomainen vartioi Kiinan kansankongressin edustajien poistumista salista torstaina, jolloin kansankongressin vuotuinen istunto päättyi Pekingissä. Kuva: epa08449481

Maailman suurin parlamentti Kiinan kansankongressi oli vuotuisen istuntonsa viimeisenä päivänä yksimielinen.

Torstaina, viikon mittaisen tapaamisen viimeisenä päivänä, lähes 2 900 kansanedustajasta koostuvassa kansankongressissa vain yksi henkilö äänesti kiisteltyä Hongkongin turvallisuuslakia vastaan. Kuusi henkilöä pidättäytyi äänestyksestä.

Kun tulos ilmestyi taululle, parlamenttitalon sisällä väki puhkesi raikuviin aplodeihin.

Kiina on ajanut pakolla läpi turvallisuuslakia, jonka pelätään heikentävän Hongkongin vapauksia ja oikeuksia sekä kaupungin autonomiaa Kiinasta.

Äänestyksen läpimenoa pidettiin jo etukäteen varmana. Kiinan perustuslain mukaan kansankongressi on valtion vaikutusvaltaisin elin. Tosiasiassa se toimii pitkälti vain kumileimasimena Kiinan kommunistisen puolueen päätöksille.

Anonyymi äänestys

Kuka ikinä äänesti turvallisuuslakia vastaan, hänen henkilöllisyytensä jäänee salaisuudeksi. Äänestys nimittäin käytiin anonyymisti.

Kiinaa tuntevan Lapin yliopiston professorin Matti Nojosen mukaan ei ole aivan poikkeuksellista, että toisinaan äänestyksissä joku antaa äänen myös esitystä vastaan. Sen sijaan poikkeuksellista olisi ollut, jos koko kansankongressi olisi äänestänyt lakia vastaan.

Nojonen ei usko, että yksinään turvallisuuslakia vastaan äänestänyttä odottaa rangaistus. Hänen mukaansa rankaiseminen olisi melko poikkeuksellista.

– Nyt jos yksi henkilö on äänestänyt sitä (turvallisuuslakia) vastaan, se ei ole mitenkään poikkeuksellista eikä henkilöä rangaista.

Nojosen mukaan Kiinan poliittisessa järjestelmässä on – virallisesti – olemassa vallan kolmijako.

Kansankongressi valitsee hallituksen, joka on ylin toimeenpaneva elin. Oikeuslaitoksen taas olisi tarkoitus kontrolloida kaikkea tätä.

– Tietysti niin kaiken sisällä ja ulkopuolella kuin yläpuolella on puolue, Nojonen sanoo.

Kansankongressi on virallisesti lakia säätävä elin, mutta todellisuudessa varsinaiset päätökset tekevät valtaa pitävän kommunistisen puolueen elimet. Siksi kansankongressia usein kutsutaan pelkäksi kumileimasimeksi.

– Varsinaiset keskeiset lait laatii puolueen poliittis-oikeudellinen osasto.

Enemmistö kuuluu puolueeseen

Kiinan kansankongressi kokoontuu vuosittain pääkaupunki Pekingissä Taivaallisen rauhan aukiolla sijaitsevassa Mahtavassa kansan salissa. Kansankongressin edustajat on valittu. Heitä ei ole äänestetty tehtävään vapaiden vaalien kautta.

Kansankongressissa yksi kausi kestää viiden vuoden ajan, ja koko kongressi kokoontuu yhteen kerran vuodessa.

Lakien lisäksi kansankongressi hyväksyy muun muassa Kiinan korkeimman johdon.

Nojosen mukaan hyvin usein kansankongressi käy äänestyksen keskeisistä laeista. Perustuslakia voidaan muuttaa, jos muutoksen kannalla on kaksi kolmasosaa kansankongressin edustajista. Muiden lakien kohdalla riittää tavallisesti se, että esitystä tukee määräenemmistö.

Käytännössä enemmistön saaminen lakiesitysten taa ei ole ongelma, sillä BBC:n mukaan noin 70 prosenttia edustajista on myös kommunistisen puolueen jäseniä ja lojaaleja ennen muuta puolueelle.

Uusimmat

Näkoislehti

26.11.2020

Fingerpori

comic