Kiinassa juhlitaan maan 70-vuotispäivää, Hongkongissa odotetaan levottomuuksia
Kiinassa juhlitaan parhaillaan näyttävästi maan 70-vuotispäivää. Kommunistijohtaja Mao Zedong julisti kansantasavallan syntyneeksi voittoisan sisällissodan jälkeen 1. lokakuuta 1949.
Juhlapäivän ohjelman Pekingissä avasi presidentti Xi Jinpingin puhe.
– Ei ole voimaa, joka voisi ravistella tämän hienon maan perustuksia. Ei ole voimaa, joka voi estää Kiinan kansakuntaa ja maata menemästä eteenpäin, niin sanottuun Mao-pukuun pukeutunut Xi sanoi puheessaan.
Ohjelmassa on ollut myös suuri sotilasparaati, jota Kiinan valtionmedia kutsui maan historian suurimmaksi. 15 000 rytmissä astelevan sotilaan ohella Tiananmenin aukiolle lipui panssarivaunuja, ohjuksia ja lennokkeja. Kiina esitteli paraatissa aseteollisuutensa uusimpia saavutuksia, kuten mannertenvälisen DF-41-ydinohjuksen sekä yliääninopeuteen yltävän lennokin.
Paraatin yhteydessä hävittäjät tekivät ylilennon läpi Pekingin savusumun ja helikopterit lensivät muodostelmassa, joka muodosti luvun 70.
Hongkongissa tunnelmat ovat olleet vähemmän juhlavat. Erityishallintoalueella odotetaan mahdollisia uusia yhteenottoja demokratiaa ajavien mielenosoittajien ja poliisin välillä. Hongkongin poliisi varoitti maanantaina, että juhlapäivästä voi tulla ”erittäin vaarallinen”.
Mielenosoittajat lähtivät Hongkongissa kaduille jo tiistaiaamuna tarkoituksenaan vetää huomiota Manner-Kiinan juhlallisuuksista. Myös poliisi on vahvasti läsnä Hongkongin kaduilla tänään. Hongkongin aluehallinnon johto puolestaan piti juhlapäivän aamuna lipunnostoseremonian eristetyllä alueella.
Juhlapäivän toivotaan vahvistavan maan yhtenäisyyttä
Kommunistit nousivat Kiinassa valtaan ja kansantasavalta perustettiin, kun Maon johtamat kommunistit kukistivat lännen tukeman Kuomintang-puolueen hallituksen sisällissodassa. Kuomintangin jäänteet vetäytyivät Taiwanin saarelle, joka on siitä lähtien ollut oma valtionsa. Kiina tosin pitää Taiwania omana maakuntanaan.
Kansantasavallan ensimmäiset vuosikymmenet olivat taloudellisesti ankeita, ja Maon epäonnistuneet kampanjat johtivat kymmenien miljoonien ihmisten kuolemaan. Maon kuoltua vuonna 1976 valtaan nousi Deng Xiaoping, jonka talousuudistukset aloittivat vuosikymmeniä jatkuneen talouskasvun ja nostivat Kiinan maailman toiseksi suurimmaksi talousmahdiksi.
Vaikka kommunistipuolueen ote vallankahvasta on edelleen vahva, on presidentti Xillä edessään paljon haasteita. Kauppasodan Yhdysvaltain kanssa pelätään hidastavan Kiinan talouskasvua, jonka ylläpitäminen ei muutenkaan ole helppoa.
Uusimmaksi päänsäryksi on tänä vuonna noussut erityishallintoalue Hongkong, jossa suuret mielenosoitukset poliittisten vapauksien puolesta ovat jatkuneet jo kuukausia.
Kiinan hallitus toivookin, että juhlapäivän herättämä kansallistunne vahvistaa sen asemaa kansalaisten silmissä.
– Peking haluaa korostaa modernisoituja asevoimiaan, poliittista yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä suojella intressejään, arvioi Kiina-tutkija Adam Ni sydneyläisestä Macquarien yliopistosta.
Tiistain juhlallisuuksissa Xi ottaa sotilaiden lisäksi vastaan myös 100 000 siviilikansalaisen ohimarssin. Taivaalle lasketaan 70 000 kyyhkyä ja sama määrä ilmapalloja. Ilta huipentuu ilotulitukseen.
