Lounais-Häme Uutiset

Kiistat hoitohenkilökunnan rokotuksista jatkuvat, uskoo Kuntatyönantajat – Hallitus haluaa täsmentää tartuntatautilakia

Keväällä tuli voimaan tartuntatautilain rokotepykälä, jota on tulkittu eri tavoilla. Hallitus esittää täsmennystä, jossa terveydenhuollon ammattilaisille suositellut influenssarokotukset olisivat edelleen vapaaehtoisia. Tarkoitus on, että suurin osa hoitohenkilökunnasta olisi rokotettu.
Lakiesityksen mukaan rokottamisen on osoitettu vähentävän merkittävästi hoitohenkilökunnan sairastuvuutta influenssaan sekä vähentävän potilaiden sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön influenssarokotuksista keväällä nousseet erimielisyydet voivat jatkua tänä syksynä.

Viime maaliskuussa voimaan astunutta tartuntatautilain rokotepykälää tulkittiin viime influenssakaudella eri tavoilla. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa muusta kuin terveydellisestä syystä rokotteista kieltäytyneille annettiin kirjallisia varoituksia, mistä tehtiin kantelu oikeusasiamiehelle (Yle 5.4.).

Erimielisyyksiä odotetaan taas, kertoo Kuntatyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Lännen Medialle.

– KT olettaa, että tulkintahaasteita riittää tällekin syksylle. Ongelmaksi tämän syksyn osalta tulee influenssakauden alkaminen ennen lakimuutosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää nyt lausuntoja lakiesityksestä tartuntatautilain muuttamisesta. Viime viikolla julkaistun hallituksen esityksen tarkoitus on täsmentää lain säännöstä, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia potilaiden suojaamiseksi.

Ylilääkäri Sari Ekholm sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että tarkennuksella pyritään selkeyttämään alkuperäistä tarkoitusta.

– Joissain työpaikoissa syntyi vastakkainasettelua, joka ei ollut pykälän tarkoitus, Ekholm sanoo.

Lakiesityksessä tilanne ei oleellisesti muutu nykyisestä pykälätekstistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on ensisijaisesti käytettävä rokotettua henkilöstöä, ja tälläkin hetkellä rokotukset ovat vapaaehtoisia.

Ekholmin mukaan tarkoitus on edelleen, että suurin osa hoitohenkilöstöä on rokotettu.

 

Tulkinnanvaraisuutta vapaaehtoisuudesta

Hallituksen lakiesityksen mukaan uuden tartuntatautilain voimaantulon jälkeen kritiikki on kohdistunut erityisesti jokavuotisiin influenssarokotuksiin.

Kuntatyönantajien Henrika Nybondas-Kangas kertoo, että tulkintaongelmia on ollut esimerkiksi siinä, miten työnantajan asettamat velvollisuudet suhteutuvat rokotteen ottamisen vapaaehtoisuuteen.

– Tulkinnanvaraisuutta on ilmennyt siitä, mitkä ovat lain tarkoittamia erityisiä syitä, joiden esiintyessä työnantaja voi käyttää muita kuin asianmukaisesti rokotettuja tai rokotussuojan muutoin omaavia työntekijöitä.

Erilaisia tulkintoja on ollut myös siitä, miten työnantajan tulisi toimia, jos työntekijältä puuttuu lain tarkoittama rokotussuoja, mutta työtehtävät edellyttävät rokotussuojaa, eikä lain tarkoittamaa erityistä syytä käyttää rokottamatonta työntekijää ole.

– Eritoten kysymyksiä on herännyt siitä, voiko työnantaja viime kädessä irtisanoa työntekijän, Nybondas-Kangas kertoo.

– KT toivoo, että tartuntatautilain muutos poistaisi nämä tulkintaongelmat tai ainakin vähentäisi niitä.

 

Laki voimaan mahdollisimman pian

Tartuntatautilain rokotepykälää muuttavan lain ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian, koska influenssakausi 2018–2019 on alkamassa ja influenssarokotuksia annetaan parhaillaan.

Lakiesityksessä tarkennettavaksi ehdotettu säännös koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia yksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Lausuntoaikaa on 16. marraskuuta asti.

Lakiesitysluonnoksen mukaan työnantajan tulisi ensisijaisesti käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon asianmukaisesti rokotettuja henkilöitä. Esitysluonnoksen mukaan rokotuksia koskeva säännös ei kuitenkaan tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä, jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi.

 

Eri käytäntöjä kieltäytyjien varalle

Sairaaloissa on erilaisia käytäntöjä siitä, miten rokotepykälää tulkitaan.

Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (Tays) influenssarokotuksesta kieltäytyvä henkilö voidaan joutua siirtämään influenssakauden ajaksi toiseen yksikköön, mikäli rokottamattomuuden riski arvioidaan sellaiseksi. Viime kaudella tällaisia tapauksia ei ollut, ja ohjeet henkilöstön ja opiskelijoiden rokottamisesta toimivat kokemusten perusteella hyvin.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) ja koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rokotteesta kieltäytyvä ohjataan käyttämään suunenäsuojusta potilaiden lähihoidossa influenssakauden ajan, jotta riski potilaiden tartuttamisesta olisi mahdollisimman pian.

– Toimintayksiköt keskittyvät koko yksikkönsä influenssarokotuskattavuuden seurantaan, eikä niinkään yksittäisten henkilöiden rokotuksien toteutumiseen, kertoo sairaanhoitopiirin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rokotuskattavuuden seurannassa käytetään apuna ePiikki-ohjelmaa, josta yksiköt näkevät rokotuskattavuusprosentin reaaliaikaisesti. Ohjelma on käytössä myös useissa muissa sairaanhoitopiireissä.

Influenssarokotuksen rokotuskattavuus potilashoitoa antavilla henkilöillä on noussut Esa Rintalan mukaan vuosi vuodelta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Viime influenssakaudella rokotuskattavuus oli 84 prosenttia. Jos psykiatria jätetään pois laskelmasta, kattavuus oli 90 prosenttia.

Taysissa koko henkilöstön osalta viime influenssakaudella saavutettiin noin 92-prosenttinen kattavuus. Lääkäri- ja hoitohenkilöstön osalta kattavuus oli 98 prosenttia.

Hoitohenkilökunnan influenssarokotukset

Suomen kansallisessa rokotusohjelmassa terveydenhuollon ammattilaisille suositeltiin maksuttomia influenssarokotuksia ensimmäisen kerran vuonna 2010 erityisesti niille, jotka hoitavat vakavalle influenssalle alttiita potilaita.

Suositusta laajennettiin vuosina 2011 ja 2014 koskemaan välitöntä potilas- ja hoivatyötä tekevää terveys- ja sosiaalialan henkilöstöä ja opiskelijoita sekä suorassa asiakastyössä olevaa lääkehuollon henkilöstöä.

Suositus kirjattiin tartuntatautilain 48. pykälään, joka tuli voimaan maaliskuun alussa 2018.

Erikoissairaanhoidon piirissä toimivien ammattilaisten influenssarokotuskattavuus on saatu kohoamaan keskimäärin 84 prosenttiin, mutta vaihteluväli eri toimipisteiden välillä on suuri.

Vuonna 2009 Euroopan neuvosto asetti Euroopan unionin jäsenmaille päämääräksi nostaa terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotuskattavuutta.

Myös Maailman terveysjärjestö (WHO) on vuodesta 2012 alkaen suositellut terveydenhuoltohenkilöstön influenssarokottamista.

Influenssa

Korkeakuumeinen ja hengitystieoireinen influenssa on vaarallinen etenkin ikääntyneille, imeväisikäisille ja perussairaille.

Influenssa tarttuu läheisessä kontaktissa. Virus kiertää väestössä vuosittain, ja myös oireeton tai vähäoireinen voi tartuttaa sitä eteenpäin.

Kausi vaihtelee vuosittain ja ajoittuu marraskuusta joulukuuhun.

Influenssarokotteen teho on viimeaikaisissa katsauksissa ollut keskimäärin noin 60 prosenttia.

Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta

Fingerpori

comic

Uusimmat