Uutiset

Kiitellyt pikalomautukset loppuvat – työmarkkinajärjestöt eivät esitä lisäaikaa, vaikka EK:n mielestä jatko olisi yrityksille tarpeen

Lomautusten ja muun työlainsäädännön helpotukset loppuvat vuodenvaihteessa, vaikka koronakriisi jatkuu. EK:n lakiasianjohtajan Markus Äimälän mukaan ongelmana on se, että samaan kokonaisuuteen liittyvät myös työttömyysturvan parannukset. SAK:n Jarkko Elorannan mukaan kaikki alat kattava ratkaisu ei ole tarpeen, koska ennakointi on helpompaa kuin keväällä.
Lomautusuutisia odotetaan myös ensi vuodelle. Esimerkiksi VR aloitti marraskuussa yt-neuvottelut, ja lomautusuhan alla on tuhansia työntekijöitä koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajien vähenemisen vuoksi. VR on lomauttanut henkilöstöä vaiheittain jo kuluvan vuoden aikana. Kuva: Arttu Laitala
Lomautusuutisia odotetaan myös ensi vuodelle. Esimerkiksi VR aloitti marraskuussa yt-neuvottelut, ja lomautusuhan alla on tuhansia työntekijöitä koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajien vähenemisen vuoksi. VR on lomauttanut henkilöstöä vaiheittain jo kuluvan vuoden aikana. Kuva: Arttu Laitala

Koronakriisin takia nopeutettua lomautusmenettelyä ja muita työlainsäädännön väliaikaisia muutoksia ei aiota jatkaa enää vuodenvaihteen jälkeen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei ole valmisteltu lakien jatkamista, kertoo hallitusneuvos Tarja Kröger. Ministeriössä ei ole myöskään vireillä koronakriisiin liittyviä toimeksiantoja, jotka liittyisivät työsopimussuhteisiin tai niiden osapuolten oikeuksiin.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen keväällä sopimissa muutoksissa ollaan jo jatkoajalla. Alun perin kesäkuun loppuun asti ollutta määräaikaa pidennettiin vuoden loppuun asti.

Tätä jatkoa halusivat kesällä myös työmarkkinakeskusjärjestöt (Lännen Media 1.5.). Nyt työmarkkinapuoli ei enää esittänyt pikalomautuksille lisäaikaa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo Lännen Medialle, että kaikki alat kattavaa ratkaisua ei ole tarvetta eikä perustetta tehdä, koska toimialat ovat erilaisissa tilanteissa.

– Vaikka edelleen korona tuottaa epävarmuutta talouteen, niin ennakointi on silti helpompaa kuin keväällä, ja siksikin on perusteltua siirtyä pikkuhiljaa normaaliin päiväjärjestykseen, Eloranta kommentoi sähköpostilla.

EK: Ongelmana työttömyysturvan liittyminen kokonaisuuteen

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasianjohtaja Markus Äimälä korostaa, että yritysten kannalta olisi hyvä ja tarpeellista, että mahdollisuus nopeutettuun lomautusprosessiin jatkuisi vielä ensi vuonna.

– Ongelmana on kuitenkin se, että samaan kokonaisuuteen liittyvät myös työttömyysturvan parannukset eli lisämenot ja kannustinloukkujen pahentaminen. Se oli työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryksen sisältö.

Useat työttömyysturvan väliaikaiset muutokset päättyvät samaan aikaan työlainsäädännön muutosten kanssa 31. joulukuuta.

Lomautettu tai irtisanottu työntekijä on maaliskuusta asti esimerkiksi saanut työttömyyskorvausta heti, mutta tammikuussa tavanomainen viiden päivän omavastuuaika palautuu. Myös työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa taas kulua lomautetuilla ja kokonaan työttömillä.

Äimälän mukaan työlainsäädännön muutosten kokonaispaketin jatkaminen ei ole enää perusteltua, jos tai kun lomautuksia koskevien muutosten erottaminen tästä kokonaispaketista ei ole mahdollista.

– Viime keväänä, kun kriisi tuli päälle äkillisesti ja oli todella suuri tarve nopeisiin sopeuttamistoimenpiteisiin, paketti oli sitä vastoin perusteltu kokonaisuus.

Pikalomautukset vaihtoehtona irtisanomisille

Vuoden alussa siirrytään siis normaalilainsäädäntöön yt-neuvotteluaikojen, määräaikaisuuden perusteiden ja koeaikasäännösten osalta.

Lomautusilmoitusaika palaa 14 päivään, kun se on ollut huhtikuun alusta asti viisi päivää. Tätä niin sanottua pikalomautuskäytäntöä on kehuttu laajasti.

Lomauttamisen helpottamisen taustalla on ollut se, että yritysten palkkakulut vähenisivät ilman laajoja irtisanomisia.

Taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n huhtikuisen analyysin mukaan työntekijöiden lomauttamiset lisääntyivät selvästi irtisanomisia enemmän koronakriisin alussa maalis-huhtikuussa. Yrityksistä 7,4 prosenttia lomautti työntekijöitä, kun irtisanoneiden yritysten määrä oli 5,3 prosenttia.

Myös korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan Sture Fjäder sanoi syyskuussa Lännen Medialle, että hänen käsityksensä mukaan käytäntö on pelastanut työpaikkoja.

Kun koronaviruksen aiheuttama ahdinko on jatkunut syksyllä, useat suuryritykset ovat ilmoittaneet laajoista irtisanomisista ja esimerkiksi tehtaiden sulkemisista.

Lomautuksia on jatkettu syksyllä erityisesti liikenteessä, kuten Finnairilla ja laivayhtiöissä. VR ilmoitti marraskuussa, että se suunnittelee jopa 4 000 työntekijän lomauttamista ensi vuonna.

TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan uusia kokoaikaisesti lomautettujen jaksoja alkoi lokakuussa 24 100, eli 15 600 enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Syyskuuhun verrattuna lomautusjaksoja alkoi 2 200 enemmän.

Yhteensä työttömistä työnhakijoista oli lokakuussa kokoaikaisesti lomautettuja 57 200, mikä on noin yli neljä kertaa enemmän kuin viime vuoden lokakuussa.

Väliaikaiset muutokset

Työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen sopivat maaliskuussa koronakriisiä koskevista väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Ne tulivat voimaan 1. huhtikuuta ja ne ovat voimassa vuoden loppuun asti.

Lomautusilmoitusaika sekä lomautusta koskevien yt-neuvotteluiden kesto lyhentyivät vähintään viiteen päivään.

Lisäksi määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ja työsopimuksen purkaminen koeajalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella on ollut mahdollista.

Aikaa, jona työnantajan on otettava taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottu työntekijä takaisin töihin, oli väliaikaisesti pidennetty yhdeksään kuukauteen.

Väliaikaisten muutosten tavoitteena oli, että työnantajat voivat sopeuttaa toimintaansa nykyistä nopeammin tilanteessa, jossa koronavirusepidemia on heikentänyt äkillisesti ja voimakkaasti tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Väliaikaiset muutokset koskevat yksityistä sektoria. Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on voinut olla laista poikkeavia määräyksiä.

Jos lomautusilmoitus annetaan tai yt-neuvottelut ovat käynnissä ennen kuin lain voimassaolo päättyy 31.12., vähimmäisaika on näissäkin tapauksissa viisi päivää, vaikka ilmoitusaika tai neuvottelut jatkuvat lain voimassaolon päätyttyä.

Sama koskee ennen lain voimassaoloajan loppua alkanutta määräaikaisen työntekijän lomautusta sekä lain voimassaoloaikana irtisanotun työntekijän yhdeksän kuukauden takaisinottoaikaa.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti