Uutiset

Kilpakumppanit löysivät Niinistön uudenvuodenpuheesta paljon hyvää – paitsi Paavo Väyrynen

Pyysimme muita presidenttiehdokkaita kommentoimaan lyhyesti presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta, sekä nimeämään yhden asian, jonka he itse olisivat nostaneet esiin, jos olisivat olleet pitämässä puhetta.

Merja Kyllönen

-Puhe kävi läpi hyvin perinteisen kaavan ilman yllätyksiä, silmäyksen menneeseen ja katsetta tulevaan istuvan presidentin omien vaaliteemojenkin mukaan.

-Olisin lisännyt puheeseen arvion siitä, miten tämänhetkinen päätöksenteko jälleen kerran eriarvoistaa ihmisiä ja luo luokkayhteiskuntaa. Valitettavasti sadan vuoden takaisesta kansan kahtiajakautumisesta ei ole opittu mitään, vaan samaa kaavaa toistetaan. Lasten ja nuorten osalta kaikki koulutusleikkaukset ovat järjettömiä, ja jokaisen toimijan on hyvä ymmärtää, ettei pienellä, sivistykseen ja osaamiseen nojaavalla kansakunnalla ole mahdollisuutta menettää yhtään tulevaisuuden tekijää koulutuksen epätasa-arvoistumisen kautta.

Pekka Haavisto

-On hyvä asia, että itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen presidentin puheessa nostetaan esiin myös Suomea jakanut vuosi 1918. Suomen kyky tehdä rauhanvälitystyötä maailmalla pohjautuu myös omaan historiaan, joka ei ole helppo: vuoden 1918 kansalaissota ja vuosien 1939–1945 tapahtumat. Suomen oma menneisyys tuo meille myös kaikupohjaa maailmalla rauhanprosessien osaajana.

-Omassa puheessani presidenttinä olisin vahvemmin ottanut esille maan eri alueiden tasaisen kehityksen. En usko, että Suomi kehittyy vain suurten kaupunkien varassa, vaan tarvitsemme kehitystä, joka antaa tulevaisuuden toivoa myös pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla. Uudet tietoliikenneyhteydet ja uusi maaseutuyrittäjyys luovat uusia mahdollisuuksia.

Matti Vanhanen

-Kokonaisuudessaan hyvä puhe, Niinistö on taitava sanankäyttäjä. Isot asiat olivat hyvin mukana. Olin erittäin tyytyväinen, että hän otti globaalimpaa näkökulmaa asioihin.

-Olisin korostanut selkeämmin ja enemmän Suomen sisäistä eheyttä, eli jakautumista kuppikuntiin, maaseudun ja suurkaupunkien asetelmaa, kantasuomalaiset ja maahanmuuuttajat – siis äärilaitojen vahvistuminen mielipidekirjossa. Presidentin pitää olla suunnannäyttäjä siinä välissä, näyttää selkeämmin suuntaa. Olisin ottanut tämän esille tämänhetkiseen henkiseen ilmapiiriin liittyen.

Tuula Haatainen

-Niinistö piti hyvän, tasapainoisen puheen. Siinä oli paljon niitä aineksia, joita itse olen korostanut: nuorten käsitykset, eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Keskeiset kansainväliset kysymykset olivat mukana. Hyvä asia oli, että yhdessä tekeminen ja yhteisyys nousivat esiin kokoavina teemoina. Puhetta olisi voinut vielä vahvistaa määrittelemällä, että mistä se yhtenäisyys syntyy. Todellinen pohja, jolle se yhteisyyden tunne voi rakentua, on hyvinvoinnin tasainen jakautuminen yhteiskunnassa, ja tunne siitä, että kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

-Olisin itse nostanut esiin sen, että kansalaisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy reaalimaailmasta. Siihen pitää satsata Suomessa, ja myös keskittyä kansainvälisesti entistä vahvemmin tuloerojen tasoittamiseen, globaaliin eriarvoistumiseen ja pääomien kasaantumiseen harvojejn käsiin. Ne ovat asioita, joita pitäisi pyrkiä ratkomaan yhteiskuntapolitiikalla. Presidentinvaalipaneeleissa on nyt hyvä konkretisoida, että mitä näiden asioiden eteen pitää tulevaisuudessa tehdä.

Paavo Väyrynen

-Sauli Niinistö tulkitsi väärin juhlavuoden kokemuksia, kun hän väitti niiden osoittavan, että Suomen suunta on ollut oikea ja että sillä on hyvä jatkaa.

-Kansan enemmistö ei hyväksy Suomen itsenäisyyden murenemista, hivuttautumista kohti sotilaallista liittoutumista eikä avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaa. Myös Suomen sisäpolitiikan suunta on ollut kestämätön. Köyhyys on lisääntynyt ja raju alueellinen keskittäminen on vahingollista sekä ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Suomelle on saatava uusi kestävämpi suunta.

Nils Torvalds

-Jäin puheen aikana miettimään vanhaa journalistista ongelmaa, että pitääkö puhua vähän jokaisesta ongelmasta, vai keskittyä johonkin sellaiseen, joka on nykyhetken keskiössä. Selkäydinrefleksini kääntyivät vanhasta ammattitaudista johtuen pikemminkin keskiön etsimiseen.

-Näemme, miten maamme itäiset osat jäävät sisäisestä muuttoliikkeestä johtuen kehityksestä jälkeen. Samanlainen kehitys nähdään myös Yhdysvalloissa, missä valtaosa investoinneista kohdistuu Kaliforniaan ja New Yorkiin. Valtava alue rannikoiden välissä jää ilman investointeja ja kääntyy trumpilaisuuteen. Samanlaista, mutta monessa suhteessa vielä kärjistyneempää kehitystä näemme Venäjällä ja Kiinassa. Juuri tässä kehityksessä piilevät suurimmat turvallisuusuhat. Tällaisen kehityksen ongelmakuvauksesta olisi tietyllä tavalla loogisempaa edetä siitä seuraaviin ongelmiin ja niitä on paljon. Mutta ymmärrän myös, että varsinkin vaalien alla pitää olla kaikkien suuntausten presidentti.

Laura Huhtasaaren kommentit puuttuvat, koska Lännen Media ei ole vielä tavoittanut häntä.

Asiasanat

Uusimmat