Uutiset

Kirjallisuuden Nobeleita jaetaan tänään tuplasti – Tiesitkö, että tämä kuuluisa dynamiitinkeksijäperhe asui myös Suomessa?

Kirjallisuuden Nobel jaetaan taas vuoden tauon jälkeen. Palkintoja on skandaalivuosien jälkeen nyt peräti kaksi. Kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist uskoo, että ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettu Nobel-komitea voi parhaimmillaan uudistaa palkintoa pysyvästi. "Olisi outoa, jos ahdistelusotkujen jälkeen palkittaisiin kaksi miestä."

Nobelin kirjallisuuspalkinto saattaa uudistua pysyvästi, kun palkinto torstaina jaetaan vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2018 palkinto jäi jakamatta Ruotsin Akatemiaa ravistelleen ahdisteluskandaalin takia. Niinpä tänä vuonna jaetaan kaksi kirjallisuuspalkintoa, vuosien 2018 ja 2019 palkinnot.

– Kaksoispalkinto antaa pelivaraa Ruotsin Akatemialle. Sen on nyt mahdollista miellyttää moneen suuntaan ja puhdistaa mainettaan, sanoo yleisen kirjallisuustieteen dosentti Sanna Nyqvist.

Hän ennakoi, että #metoo-skandaaliin kompastunut miesvaltainen Ruotsin Akatemia voisi tällä kertaa myöntää Nobelin kirjallisuuspalkinnon naiselle.

– Olisi outoa, jos ahdistelusotkujen jälkeen palkittaisiin kaksi miestä.

Myös esimerkiksi vähälle huomiolle jääneet Aasian tai Lähi-idän alueen kirjailijat voisivat olla todennäköisiä palkittavia nyt, kun palkintoja on jaossa kaksi.

Kirja kurkistaa palkintosysteemin taakse

Nyqvistiltä on juuri ilmestynyt tietokirja Räjähdemiehen perintö – Vallasta, kirjallisuudesta ja Nobelin palkinnosta (Tammi). Siinä hän kertoo palkinnon historiasta ja vaikutuksista palkittuihin kirjailijoihin, Ruotsin Akatemian kulisseissa tapahtuneista skandaaleista sekä kuninkaallista loistoa hehkuvien Nobel-illallisten etiketistä.

Hänen teoksensa raottaa ovia tarkasti varjellun palkintosysteemin taakse. Ruotsin Akatemia ei anna tietoja esimerkiksi ehdolla olleista kirjailijoista. Ehdokkaat ja perustelut pidetään salaisina 50 vuotta, ja päätöskokousten asiakirjoja ei julkisteta lainkaan.

Nyqvist on käyttänyt lähteinään esimerkiksi palkittujen kirjailijoiden kirjeitä ja päiväkirjoja ja muuta aineistoa, jota on julkisesti saatavilla.

Eroaalto teki Akatemiasta ramman

Maailmankirjallisuuden suurimman ja tunnetuimman palkinnon jakoon on aina kohdistunut poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa. Tänä vuonna palkintopäätös on aivan erityisesti suurennuslasin alla.

Kaksi vuotta sitten paljastui, että Akatemian lähipiiriin kuulunut kulttuurivaikuttaja, kulttuuriprofiiliksi kutsuttu Jean-Claude Arnault, oli vuosien ajan ahdistellut naisia ja pyrkinyt hyötymään vaikutusvallastaan palkinnosta päättävien akateemikkojen keskuudessa.

Paljastuksista seurasi eroaalto, jonka jäljiltä Akatemia ei ollut enää päätösvaltainen. Siksi vuoden 2018 palkinto jäi jakamatta.

Uutta: Nuoria naisia Nobel-komiteassa

Nyt eronneiden tilalle on valittu uudet jäsenet. Myös sääntöjä on uudistettu. Nobel-komiteaa on ensimmäistä kertaa vahvistettu ulkopuolisilla asiantuntijoilla.

– Palkintokomiteassa on nyt mukana noin 30-vuotiaita naispuolisia kirjallisuuskriitikoita, kun valitsijoina on aiemmin ollut pääosin eläkeikäisiä akateemikkoja, Nyqvist sanoo.

Uudella komitealla on aiempaa suurempi valta palkittavan kirjailijan valinnassa. Uudistusten tarkoituksena on palauttaa luottamus Akatemian toimintaan.

Toistaiseksi ei ole tiedossa, jatkuuko Nobel-komitean poikkeusjärjestely ulkopuolisista asiantuntijoista kahden vuoden määräajan jälkeen.

– Voi olla, että komitean kokoonpanosta tulee vielä aikanaan uusi kiista, Nyqvist ennustaa.

Nobel-komitean kokoonpano ei voi olla vaikuttamatta siihen, minkälaista kirjallisuutta pidetään palkitsemisen arvoisena.

Palkinto on jaettu vuodesta 1901 nyt 114 kertaa. Mieskirjailija on saanut palkinnon 100 kertaa, nainen 14.

Palkintosysteemi jättää varjoonsa paljon

Sanna Nyqvist muistuttaa, että Nobelin kirjallisuuspalkinto on vakiintunut instituutio, joka pitää yllä ideaalia koko maailmalle yhteisestä kirjallisuuden aarteistosta. Se nostaa voittajakirjojen myyntilukuja sadoilla, ellei tuhansilla prosenteilla, edistää käännöskirjallisuutta ja herättää kiinnostusta myös kirjailijan kulttuuriin. Siksi ei ole yhdentekevää, minkälaista kirjallisuutta palkinto nostaa jalustalle.

Julkisessa keskustelussa jäävät vähälle huomiolle päätösprosessin rajoitukset. Ruotsin Akatemian jäsenet eivät suinkaan itse “keksi” palkintokandidaatteja, vaan ehdotuksia tulee asiantuntijoilta ympäri maailmaa. Esimerkiksi Suomen ainoan Nobel-kirjailijan F.E. Sillanpään palkitsemista ajoivat 1920–30-luvuilla laajat kansalaispiirit ja monet instituutiot.

– Eikä ainoastaan Sillanpäätä ehdotettu, vaan monia muitakin. Suomesta oli siihen aikaan selvästi “haku päällä”, Nyqvist sanoo.

Sillanpää sai Nobel-palkintonsa vuonna 1939. Siihen päättyi hänen aktiivinen kirjailijan uransa, ja hänestä tuli kaikkien tuntema pakinoitsija ja Taata.

Nostaessaan yhden kirjailijan voittajaksi Nobel-palkinto jättää varjoon suuren joukon muita. Toisin kuin useimmissa muissa kirjallisuuspalkinnoissa, Nobel-palkinnon kärkiehdokkaista ei julkisteta lainkaan listaa, joka voisi jakaa huomiota laajemmalle kirjailijajoukolle.

Nobelien jäljet johtavat myös Suomeen

Ruotsalainen kemisti, dynamiitin keksijänä tunnettu Alfred Nobel (1833–1896) testamenttasi valtavan omaisuutensa säätiölle, jonka tehtävänä on jakaa palkintoja tieteelle ja kirjallisuudelle.

Nobelin oman taustan takia palkittavat alat olivat ymmärrettävästi kemia, fysiikka sekä fysiologia tai lääketiede. Lisäksi tuli jakaa rauhanpalkinto sekä kirjallisuuspalkinto. Kirjallisuus ja rauha yhdistettynä luonnontieteisiin oli Nobelin resepti menestykseen.

Nobelista ei voi puhua ilman hänen perhettään. Perheellä oli aikanaan suhteet myös Suomeen. Perheen isän Immanuel Nobelin liiketoimet päätyivät 1800-luvun puolivälissä konkurssin Ruotsissa. Hän lähti koettamaan onneaan Turkuun.

Lyhyt ura keksijänä ja arkkitehtina Turussa eteni niin hyvin, että hän pääsi 1840-luvulla perustamaan valimon ja konepajan Pietariin. Osakkaiksi tulivat vartuttuaan myös perheen pojat Alfred, Ludvig, Robert ja Emil Nobel.

Nobelin perheen liiketoimista jäi jälkiä myös Helsinkiin. Veljeksistä Robert avioitui suomalaisen naisen kanssa ja perusti Pasilaan räjähdetehtaan. Se jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä Suomessa ei ollut 1800-luvun puolivälissä riittäviä markkinoita esimerkiksi maanrakennuksessa käytetyille räjähdysaineille.

Nobelin suvulla oli lisäksi toiseen maailmansotaan asti kesähuvila Karjalan kannaksella Johanneksen pitäjässä.

Nobelin kirjallisuuspalkinto julkistetaan torstaina kello 14 Suomen aikaa.

Uusimmat