Uutiset

Kirjoittajavieras: Liikenteen sähköistämiseen ja kaupungistumiseen lisää raaka-aineita

Kiihtyvä kaupungistuminen on luonut aivan uudenlaisia vaatimuksia kestävän kehityksen hallinnalle. Vuonna 2050 maapallolla on 2,5 miljardia uutta kaupunkilaista, ja YK:n arvion mukaan väestöstä kaksi kolmasosaa elää kaupungeissa. Muuttoliike on kiivainta Afrikan ja Aasian kehittyvissä talouksissa, mutta myös korkean elintason maissa, kuten Suomessa, kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan.

Tulevaisuuden kaupungeissa voidaan tehostaa energiatehokkuutta, kierrätystä ja ekologista liikkumista. Globaalisti asuntoja ja infrastruktuuria pitää kuitenkin rakentaa joka vuosi keskimäärin 70 miljoonalle uudelle kaupunkilaiselle, mikä vaatii valtavasti raaka-aineita.

Uusi teknologia ei sekään ole mahdollista ilman uusia mineraaleja. Esimerkiksi jokainen sähköauto vaatii noin 50 kg litiumkarbonaattia, 50 kg grafiittia, 10 kg kobolttia, 10 kg nikkeliä ja 150 kg kuparia. Jos maailmassa vuosittain valmistettavat 70 miljoonaa autoa liikkuisivat tulevaisuudessa sähköllä, litiumia, kobolttia ja grafiittia olisi tuotettava moninkertaisesti nykyiseen verrattuna. Myös kuparin tuotantoa olisi lisättävä kymmeniä prosentteja.

Julkisessa keskustelussa viitataan usein kiertotalouteen raaka-ainekysymyksen ratkaisuna. Kierrätyksen jatkuva tehostaminen onkin äärimmäisen tärkeää kestävän kehityksen edistämisessä. Sillä ei kuitenkaan pystytä yksin ratkaisemaan kaupungistumisen ja teknologiamurroksen synnyttämää mineraalien kysyntää lähivuosikymmeninä.

Eniten käytetyt metallit, teräs ja kupari, kierrätetään jo 90-prosenttisesti. Silti kierrätyksellä pystytään kattamaan alle puolet tarpeesta. Tämä johtuu siitä, että nyt käytetään uudelleen metalleja, jotka on hyödynnetty käyttökohteisiinsa keskimäärin 30 vuotta sitten. Silloin näiden metallien käyttö oli olennaisesti nykyistä vähäisempää, eikä kierrätykseen saatavan metallin määrä riitä alkuunkaan vastaamaan kasvaneita nykytarpeita. Euroopan teräkseen keskittyvä teknologiayhteisö arvioi, että 70 prosenttia tarvittavasta raudasta saataisiin kierrättämällä vasta vuosisadan loppuun mennessä. Suljettuun kiertoon pääseminen vaatii huomattavasti lisää raaka-aineita systeemiin.

Tämän päivän ICT-teknologiassa ja uusissa energiaratkaisuissa käytetään jo yli 60 eri alkuainetta. Monia ei ole aiemmin käytetty juuri lainkaan, eikä niitä siksi ole saatavilla uusiokäyttöön. Digitalisaatiolla, paremmalla suunnittelulla, kriittisiä mineraaleja korvaavilla aineilla ja resurssitehokkuudella pystytään pienentämään raaka-ainetarpeiden kasvua. Siitä huolimatta kasvava kaivostoiminta on lähivuosikymmeninä ainoa mahdollisuus tyydyttää ihmiskunnan monipuolistuva ja lisääntyvä mineraalien tarve.

Useimmat raaka-aineet eivät ole nopeasti ehtymässä. Mineraaliesiintymä muuttuu malmiksi silloin, kun sen tuotteiden arvo on niin korkea, että hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kun metallien hinnat nousevat, niin malmivarojen määrä kasvaa. Toisaalta liian kalliille raaka-aineille kehitetään korvaavia ratkaisuja. Malminetsintämenetelmät kehittyvät ja toiminta suuntautuu entistä syvemmälle. Myös kaivosteknologiaa ja metallien valmistusmenetelmiä kehitetään resurssitehokkaammiksi, mikä laskee metallien hintoja ja pienentää niiden käytön jalanjälkeä.

Suomen monipuoliset mineraalivarannot ovat tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme. Geologian tutkimuskeskus on arvioinut, että tunnemme vain osan kokonaisvarannoistamme. Siksi voimme luoda aktiivisella malminetsinnällä aivan uusia edellytyksiä tulevaisuuden kaivostoiminnalle. Suomi on edelläkävijöitä kestävän kaivostoiminnan ja -teknologian kehittäjänä. Olemme kehittymässä huippuosaajaksi myös monissa kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta edistävissä ratkaisuissa. Tulevaisuuden raaka-ainetalous on suuri mahdollisuus Suomelle.

Asiasanat

Uusimmat