Uutiset

Kirjoittaminen voi lievittää korona-ahdistusta – Arkistoon tulvii kirjoituksia koronakevään arjesta: "Poikkeuksellisen kiinnostava aineisto"

Poikkeusolojen arki talletetaan nyt päiväkirjoihin ja twiitteihin. Myös perinnearkistoon on kertynyt paljon koronamuistoja. Kirjoittaminen voi olla hyvä tapa lievittää ahdistusta, sanoo tutkija Marja-Leena Jalava.
– Kirjoittaminen voi olla monille hyvä tapa lievittää ahdistusta, arvioi SKS:n arkistotutkija Marja-Leena Jalava.

Mitä muistamme korona-arjesta, kun kaikki on lopulta ohi? Jotta poikkeuksellinen aika ei jäisi dokumentoimatta, Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) kerää kansalaisilta tietoa koronaepidemian herättämistä tunteista ja kokemuksista. Materiaalia on jo tullut runsaasti.

Myös perinteisten päiväkirjojen ja blogien kirjoittaminen sekä toiminta sosiaalisen median kanavilla on nyt suosittua.

– Kirjoittaminen voi olla monille hyvä tapa lievittää ahdistusta, arvioi SKS:n arkistotutkija Marja-Leena Jalava.

Moni haluaa myös kirjata muistiin ja tallettaa jälkipolville tietoa poikkeusoloista, jotka koronavirus ja sen vuoksi asetetut rajoitukset toivat.

SKS:n keruutyöryhmän jäsenet tarttuivat koronavirukseen ripeästi. He päättivät keruusta jo helmikuun lopussa, kun uutiset, huhut ja meemit koronaviruksesta alkoivat levitä. Ensimmäiset muistiinpanot saatiin maaliskuun puolivälissä samaan aikaan, kun hallitus oli ilmoittanut ensimmäisistä suosituksistaan koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

– Folkloristit osaavat tarttua poikkeuksellisiin ilmiöihin. On tärkeää tallentaa tietoa myös nykyhetkestä, eikä pelkästään menneisyydestä, Jalava sanoo.

Joka päivä tulee uusia kirjoituksia

Koronakevääksi nimettyyn keruuseen oli huhtikuun loppuun mennessä tullut yli 150 vastausta. Vastauksia on jo nyt Marja-Leena Jalavan mukaan tuplasti enemmän kuin arkiston tavanomaisiin keruupyyntöihin saadaan.

– Joka päivä tulee jotakin. Toiset taas kokoavat koronapäiväkirjaa, jonka lähettävät sitten aikanaan, hän kertoo.

Uudet käänteet taudin leviämisessä tai esimerkiksi liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten muutokset saavat kirjoittajat usein valpastumaan. Keruuaikaa jatkettiin syyskuun puoliväliin, vaikka aluksi oli optimistisesti asetettu päättymisaika 15. kesäkuuta.

– Lopullista vastausmäärää on vaikea arvioida. Voihan olla, että ihmiset kyllästyvät koko koronaan (ennen vastausajan päättymistä), Jalava sanoo.

Ensin puhuttiin hamstrauksesta, nyt pelosta ja huolista

Ihmisiltä on pyydetty kirjoituksia esimerkiksi omasta arjestaan ja arjen muutoksista, sosiaalisesta eristäytymisestä, muuttuneesta vapaa-ajasta ja yhteydenpidosta muihin ihmisiin.

– Alussa tuli paljon vastauksia hamstrauksesta ja hysterian tarttumisesta. Nyt pääpaino on esimerkiksi sen kuvauksissa, miten hygieniasäännöt näkyvät omassa työssä ja mitä toisilta ihmisiltä odottaa, Jalava kertoo.

Poikkeusajat ovat nostaneet esiin monenlaisia tunteita kuten pelkoa, huolta läheisistä ja jopa suuttumusta ja kiukkua siitä, että sosiaaliset kontaktit ovat loppuneet.

Kiitollisuutta ja iloa tunnetaan siitä, että perheellä on yhteistä aikaa ja että työtä ja terveyttä on riittänyt.

Arjen historia kiinnosta monia tieteenaloja

Kertyneet kirjoitukset pyritään saamaan tutkijoiden käyttöön vielä tämän vuoden aikana. Marja-Leena Jalavan mukaan aineisto on poikkeuksellisen kiinnostava, koska se kertoo koko kansalle yhteisestä, kollektiivisesta kokemuksesta.

– Aineisto antaa lähes rajattomat mahdollisuudet eri tieteenalojen tarpeisiin, hän sanoo.

Arjen historiasta ja tavallisten ihmisten kokemuksista on kiinnostuttu eri tieteenaloilla viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi sota-ajan kirjeitä ja päiväkirjoja on tutkittu vielä aivan äskettäin, vaikka tapahtumista on jo 80 vuotta.

Jalavan mukaan koronakeruun materiaalia voi sisällön puolesta sikäli verrata sota-ajan kirjeisiin, että molemmissa kyse poikkeusolojen arjen kuvauksesta. Aineiston syntytapa on kuitenkin erilainen.

– Nyt tiedetään, että muistoja tallennetaan arkistoitavaksi. Sota-ajan kirjeet kirjoitettiin aikanaan läheisille, ja niistä on tullut vasta jälkeenpäin tutkimusmateriaalia, hän sanoo.

Vastausohjeet löytyvät osoitteesta finlit.fi/koronakevat

Koronasta sanottua

Monet julkaisevat korona-ajan tuntojaan myös sosiaalisessa mediassa mm. aihesanalla #koronapäiväkirja.

Twitteristä poimittua

”Sellainen huono puoli tässä kun käy vain kerran viikossa kaupassa, että ruoka ehtii mennä vanhaksi.”

”Tänään ois ollu paluulento Espanjasta pyöräilylomalta kotiin.”

”Hyvää korona-arjessa: viikonloput perheen kesken ilman tavoitteita, aikatauluja ja perheen ulkopuolista sosiaalista elämää (pakkoa) . Lapset leikkii enemmän, aikuiset nauraa enemmän.”

”Ajattelin huomenna käydä ulkona. Jos vaikka postilaatikolla kävis kääntymässä.”

”Terveisiä karanteenista, päivä 32 tai jotain. Onneksi mulla on tämä halattava mörrikkä (koira) seuralaisena. Miten teillä menee?”

Punnittua puhetta

Kirjailijan puheenvuoro korona-ajasta löytyy mm. Juha Itkosen ja Kjell Westön kirjeenvaihdossa, joka on julkaistu Ylen kulttuuricocktailin sivuilla yle.fi/aihe/kulttuuricocktail. Kirjeet ovat jatkoa heidän kirjalleen 7 + 7 – Levottoman ajan kirjeitä (Otava 2019).

Itkonen kirjoittaa otsikolla: ”Kaksosemme aloittivat elämänsä hengityskoneen avustuksella, joten tiedän, millaista on seurata sivusta, kun keuhkot eivät toimi”.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic