Uutiset

Kirkkoherra kysyi, oikeustieteilijät vastasivat: Voisiko valtio luopua avioliiton käsitteestä?

 

Avioliitto on kauneimmillaan lupaus rakastaa toisiaan myötä- ja vastoinkäymisissä, tehtiin se sitten Jumalan kasvojen edessä tai ei.

Avioliiton juridinen puoli on kuitenkin arkisempi. Se tuo osapuolille tietyt oikeudet, velvoitteet ja odotukset, jotka ovat vuosien myötä myös muuttuneet. Avioliiton käsite on kulkenut pitkän matkan muodostuakseen juuri sellaiseksi, kuin se Suomessa tänään ymmärretään.

Sukupuolineutraalin avioliiton astuttua voimaan Suomessa ollaan taas uuden murroksen edessä. Avioliiton määritelmä muuttui viime yönä, kun samaa sukupuolta olevat parit saivat tasa-arvoisen oikeuden tulla vihityksi avioliittoon.

Kaikkien mielestä muutos ei kuitenkaan ole hyvästä. Keskiviikkona voimaan astunut uusi avioliittolaki aiheuttaa harmaita hiuksia seurakunnille ympäri Suomen.

Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherran

Arto Antturin

mielestä valtio voisi jättää avioliiton käsitteen kirkon määriteltäväksi. Hän uskoo, että kahden ihmisen yhteiselo on mahdollista järjestää Suomessa myös ilman avioliiton käsitettä.

Voisiko avioliiton todella erottaa kaikesta sen mukanaan tuomasta byrokratiasta?

“Suurella osalla suomalaisia ei ole kiinnostusta avioliittoon”

– Nyt, kun sukupuolineutraali ideologia on tullut avioliiton määritelmään mukaan, on mahdollista, että sitä tullaan myös jatkossakin muuttamaan esimerkiksi lukumääräneutraaliksi, sanoo Antturi.

Kirkko lähtee Antturin mukaan tästä huolimatta edelleen kahden sukupuolen erilaisuudesta. Kirkolla onkin täysi oikeus toimia asiassa vakaumuksensa mukaan.

– Suuri osa suomalaisia elää täysin tyytyväisinä parisuhteessa ilman minkäänlaista kiinnostusta avioliittoon. Ei ihmisten yhteiselämä ole nytkään riippuvainen avioliittolaista, Antturi sanoo.

Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde. Onko valtiolla sitten tarvetta avioliiton käsitteelle?

Muutama viikko sitten Antturin toi Helsingin Sanomien haastattelussa esille ajatuksen, että valtio voisi yhtä hyvin luopua koko käsitteestä. Ja sanoo sen myös nyt.

– Ne asiat, joista avioliittolaissa säädetään, voidaan säätää myös ilman avioliiton käsitettä. Idea ei ole itseni keksimä, vaan eräs juristiystäväni esitti sen minulle vuosia sitten.

Antturin mielestä nyt pitäisikin tutkia, miten lainsäädäntö toteutettaisiin, jos avioliiton käsitteestä luovuttaisiin juridisesti.

– Avioliitto säilyttää merkityksensä juuri siksi, että kirkko pitää siitä kiinni, vaikka valtio ei pitäisi.

“Avioliitto on yksi yhteiskunnallisista peruskäsitteistämme”

Kansainvälisen yksityis- ja perheoikeuden professori

Tuulikki Mikkola

ei näe mahdollisena, että avioliiton käsite poistettaisiin.

 

– Tässä puhutaan asiasta, jolla olisi vaikutuksensa läpi koko yksityisoikeuden järjestelmän ja ulottuen myös hallinto- ja prosessioikeuteen, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan avioliiton käsitettä käytetään useissa laeissa. Se muotoaa yksityisoikeudellista sopimus- ja esineoikeutta, ja on olennainen perintöoikeuden ja lapsioikeuden näkökulmasta.

Avioliitolle annetaan merkitystä niin verotuksessa, maahanmuutossa kuin sosiaaliturvassa, ja niin edelleen, Mikkola listaa.

– Avioliitto on erittäin paljon oikeudellisia vaikutuksia omaava instituutio, ja yksi yhteiskunnallisista peruskäsitteistämme. Käsite on sillä tavalla vaikuttava, että emme me siitä eroon pääse, eikä siitä kyllä kukaan haluakaan eroon päästä, Mikkola sanoo.

– Oikeustieteet rakentuvat käsitteille, ja avioliiton käsite on näppärä konstruktio. Eikä tässä vielä oteta huomioon sitä, mikä yhteiskunnallinen merkitys sillä on niin sosiaalisesti, moraalisesti, uskonnollisesti kuin eettisesti.

Mikkolan mukaan on myös muistettava, että kansainvälistymisen myötä on tärkeää, että Suomen yksityisoikeudelliset käsitteet vastaavat muiden oikeusjärjestelmien käsitteitä.

– Omat käsitteemme palautuvat tiettyyn historialliseen kehitykseen ja kehikkoon, koska Suomen oikeusjärjestelmä ja sen käsitteet eivät olet syntyneet tyhjiössä.

Jos Suomi poistaisi avioliiton käsitteen, olisi maassa hänen mukaansa mahdotonta esimerkiksi soveltaa tiettyjä EU-säännöksiä.

“Avioliittoa perhemuotona ei voi ottaa yhteiskunnalta pois”

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori

Urpo Kangas

ei myöskään näe Antturin ehdotuksella minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia.

– Sehän on aivan kuolleena syntynyt ajatus. Tämä osoittaa, miten sekaisin kirkonmiesten kortit avioliittokysymyksessä tällä hetkellä ovat, Kangas sanoo.

Kankaan mukaan puolison perintöoikeus, lasten asema ja moni muu aihe olisi hänen mukaansa hyvin vaikea selvittää ilman olemassa olevaa väestötietorekisterin vihkimismerkintää.

Hänen mukaansa avioliittoa säätelevät myös voimassaolevat avioliitolain mukaiset velvoitteet, joista usealla ei ole mitään tekemistä kirkon kanssa.

– Elämän loppuun kestävistä ja pitkäkestoisista liitoista ainakin osa päättyy edelleen toisen ihmisen kuolemaan. Sillä on paikkansa vielä perhemuotona, eikä sitä voi ottaa yhteiskunnalta pois. Avioliitto on maallinen instituutio, Kangas sanoo.

Hän uskoo, että avioliitto instituutiona tulee elämään vielä pitkään muiden perhemuotojen rinnalla.

Kankaan mukaan tärkeimpiä lakeja viime vuosisadalla olikin juuri laki siviilivihkimisen oikeudesta. 1917 Suomessa tuli voimaan asetus avioliiton siviilivihkimisestä.

Se ratkaisi Kankaan mukaan Suomea pitkään vaivanneen ongelman, eli poisti kirkolta avioliittoon vihkimisen monopolin. Laki teki siviilivihkimisestä samanarvoisen kirkollisen vihkimisen kanssa.

– Ajatus siitä, että sata vuotta myöhemmin palattaisiin tilanteeseen, jossa meillä luovuttaisiin siviilivihkimisestä kokonaan, osoittaa papin pukuakin mustempaa taantumista ja yhteiskuntanäkemystä, Kangas sanoo.

 

Asiasanat

Uusimmat