Uutiset

Kirsi Henriksson auttoi pakolaisvirran tukkimisessa Nigerissä – "Melkein kamelin antoivat kiitokseksi"

Kaikkea ihmisten aiheuttamaa on mahdollista muuttaa ihmisten omin voimin. Teoriassa.

Syyrian sekasortoinen sota on lopettavissa vaikka heti. Teoriassa.

Israelin ja Palestiinan väliselle loputtoman tuntuiselle vihanpidolle voidaan laittaa piste. Teoriassa.

Käytännössä melkein mahdoton onnistui Nigerissä Saharan eteläosassa. Suomalaisen Kirsi Henrikssonin johtama EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio oli avainasemassa, kun Välimerta kohti vaeltanut hallitsemattoman tuntuinen pakolaisvirta saatiin kontrolliin.

-Siellä on Agadezin kaupunki, jota ympäröivä alue on isompi kuin Ranska. Se on vähän niin kuin Timbuktu keskellä aavikkoa ja kaukana kaikesta, Henriksson kertoo.

-Koska pakolaisvirta kulki Agadezin kautta, operaatiomme perusti sinne kenttätoimiston. Siinä sekamelskassa minä lähdin päällikkönä sitä itse sitten pystyttämään.

Seuraus oli niin sanottu Nigerin ihme.

Paikalliset turvallisuusviranomaiset saivat tilanteen haltuunsa, ja kiinnostus Nigeriä kohtaan kasvoi huimasti.

“Mihin minä kamelin täällä olisin laittanut?”

Muiden muassa Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat käyneet tutustumassa tuloksiin.

-Itse sain Nigerin presidentiltä kunniamerkin ja elinikäisen viisumin maahan. Kamelin lahjoittamisestakin oli puhetta, mutta mihin minä sen täällä olisin laittanut, Henriksson nauraa.

“Täällä” tarkoittaa Suomea. Lähes viisi vuotta kestäneen yhtäjaksoisen konfliktialuekiertueen jälkeen maailmankansalainen aloitti huhtikuun alussa Kriisinhallintakeskuksen johtajan työt Kuopiossa.

Taakse jäivät Nigerin lisäksi vaativat työt ja osin vaarallisetkin kokemukset Irakissa 2010–2011, Libyassa 2013–2014 ja Malissa 2014–2016.

“Aloin kaivata räntäsadetta ja kansalaisopistoa”

Tätä haastattelua tehtäessä Kirsi Henriksson on ollut kotimaassa vasta kaksi päivää. Hän lensi Nigerin paahtavasta hiekkamyrskystä Kuopioon, jossa jälkitalven saartama auto piti kaivaa lumihangesta.

-Tässä vaiheessa kaikki kokemani tuntuu jotenkin epätodelliselta. Se oli niin intensiivistä. Vaikka puhun sujuvaa ranskaa ja englantia, huomasin alkavani kaivata äidinkieltä ja perhettä ja räntäsadetta ja kansalaisopiston kursseja, hän virnistää.

Silti Henriksson sanoo viihtyneensä läntisessä Afrikassa. Ihmisten ystävällisyys ja solidaarisuus tekivät lähtemättömän vaikutuksen.

-Turvattomaksi en oloani siellä tuntenut, mutta olihan siellä toisaalta köyhää ja likaista sekä malariaa. Sairastin malarian kolme kertaa.

-Ja kun kuumuutta on 45 astetta, minulle ei kannata tulla selittämään, että afrikkalaiset ovat laiskoja. Kuumuudelta on vaikeampaa suojautua kuin kylmyydeltä. Ei siellä tavallisilla kansalaisilla mitään ilmastointilaitteita ole – eikä edes sähköä.

“Suomalaisilla on maailmalla huippuhyvä maine”

Suomi on siviilikriisinhallinnan pikkujättiläinen. Asukaslukuun suhteutettuna olemme lähettäneet maailmalle enemmän eri alojen asiantuntijoita kuin mikään muu EU-maa.

-Kriisinhallintakeskuksemme eli CMC on paljon tunnetumpi Suomen ulkopuolella kuin Suomessa. Siinä on yksi haaste: miten saada toimintaamme paremmin tavallisten suomalaisten tietoisuuteen. Veronmaksajien rahoilla tätä kuitenkin tehdään, Kirsi Henriksson muistuttaa.

Siviilikriisinhallintaa toteuttavat muiden muassa EU ja sen jäsenvaltiot sekä kansainväliset järjestöt. Suomessa koordinointi, koulutus ja rekrytoinnit on keskitetty Kriisinhallintakeskukselle, joka toimii sisäministeriön alaisuudessa ja Pelastusopiston yhteydessä.

-Meillä suomalaisilla on maailmalla erittäin hyvä maine, keskuksen uusi johtaja sanoo ja nauraa päälle.

-Emme ole täynnä itseämme. Toimimme jalat maassa ja ilman omaa agendaa.

Yksi yksinkertainen ohje auttaa Henrikssonin mielestä pitkälle: ole aito, ole sitä mitä olet.

-Sillä voitetaan sydämet ja mielet.

Asiasanat

Uusimmat