Uutiset

Koboltin vaarallisuus on akkuteollisuuden tiedossa – Euroopan ulkopuolelle siirtyvä tuotanto pelottaa, jos rajoituksia tiukennetaan

Suomen akkuteollisuuden yhtiöt eivät ole huolestuneita Kemikaaliviraston aikeista tiukentaa koboltin vaarallisuusluokkaa, kun siitä puhutaan kemikaalina. Jos sillä on vaikutusta tuotteisiin, tilanne on toinen. Tuotantoa voidaan ryhtyä siirtämään Euroopan ulkopuolelle.
Koboltti on sähköautojen litium-ioniakuissa yksi keskeisimpiä raaka-aineita. Akkuteollisuus on huolissaan Kemikaaliviraston kobolttimetallille esittämästä syöpäluokituksesta ja viraston valmistelemasta viiden kobolttiyhdisteen rajoitusehdotuksesta. Kuva: Riitta Salmi

Valtionyhtiö Terrafame ei pidä koboltin vaarallisuusluokan tiukennusta kovin suurena asiana – mikäli se koskee koboltin vaarallisuutta kemikaalina eikä tuotteissa.

Euroopan komissio käsittelee parhaillaan Kemikaaliviraston esitystä, jossa kobolttimetallin luokitus muuttuisi syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi. Lännen Media kertoi asiasta sunnuntaiaamuna.

– Jos koboltti aiheuttaa syöpää, on aivan oikein luokitella se kemikaalina syöpää aiheuttavaksi. Kaikkien on toimittava sen mukaisesti, toteaa kaivosyhtiön toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen Lännen Medialle.

Syöpävaaralliset aineet ovat Terrafamelle jo ennestään tuttuja, sillä kaivosyhtiön tuottamista metalleista muun muassa nikkeli on luokiteltu myrkylliseksi. Koboltin luokittelu ei muuttaisi päivittäisiä käytäntöjä.

– Joudumme jo tällä hetkellä suojautumaan hyvin tarkkaan pölyltä, ja meillä on tiukat vaatimukset esimerkiksi työhygieniassa.

Samaa viestiä antaa kokkolalainen Freeport Cobalt, jolla on tällä hetkellä suurin kobolttijalostamo Suomessa.

Yhdysvaltalaisen kaivosyhtiön omistama tytäryhtiö tuottaa kobolttia autoteollisuuteen, kemianteollisuuteen ja kulutuselektroniikkaan, muun muassa älypuhelimia tehtailevalle Applelle.

– Osa kobolttiyhdisteistä on jo nyt luokiteltu syöpävaarallisiksi, ja lisäksi teollisuus on itse Euroopassa luokitellut kobolttimetallin syöpävaaralliseksi. Riskinhallintamenettelyt ovat koboltissa hyvinkin tiukat ja mielestämme riittävät epidemiologisiin (väestön sairauksia koskeviin) tutkimuksiin, yhtiöstä todetaan.

Koboltti on keskeisimpiä raaka-aineita litium-ioniakuissa, joita käytetään muun muassa sähköautoissa ja älypuhelimissa. Koboltin kysyntä on kasvanut hurjaa vauhtia.

Teollisuudella huoli siitä, mihin Kemikaaliviraston esitykset vaikuttavat

Kemikaalivirasto valmistelee kuitenkin parhaillaan myös viiden kobolttiyhdisteen rajoitusehdotusta.

Freeport Coboltissa niistä valmistetaan kolmea.

– Tuotemäärät ovat pieniä, mutta niitä käytetään laajasti eurooppalaisessa teollisuudessa esimerkiksi elektroniikan valmistuksessa ja polttoaineiden rikinpoistokatalyyteissa.

Joni Lukkaroisen mukaan Kemikaaliviraston esityksillä on iso merkitys Terrafamelle ja koko alalle, mikäli ne vaikuttavat ruostumattoman teräksen loppukäyttökohteisiin, kuten haarukoihin, veitsiin ja tiskipöytiin. Silloin puhutaan metallisesta koboltista, jota esimerkiksi ruostumattoman teräksen seassa on hyvin pieniä pitoisuuksia.

– Jos siihen tulee rajoituksia, sillä on iso vaikutus. Se on se asia, josta olemme huolestuneita, Lukkaroinen sanoo ja huomauttaa, ettei kobolttia sisältävien metallituotteiden ole tutkittu aiheuttavan syöpää.

Asia on herättänyt keskustelua myös EU-tasolla.

Rajoitus vaikuttaisi Lukkaroisen mukaan metallien kysyntään maailmanlaajuisesti ja kobolttia sisältävän nikkelin käyttömahdollisuuksiin ruostumattoman teräksen valmistuksessa.

– Jos vastaavia rajoituksia ei ole Euroopan ulkopuolella, uhka tuotannon siirtämiselle on olemassa. Toivotaan, ettei sellaista vaikutusta tule.

Freeport Cobaltissa toivotaan, että Euroopan komissio ottaa päätöksenteossaan vakavasti huomioon kansainvälisen Koboltti-Instituutin tekemät selvitykset.

– Niiden mukaan vaarallisuusluokitus voi vaikeuttaa metallien kierrätystä ja sähköautojen akkutuotantoa Euroopassa. Kemikaaliviraston esitykset ja EU-komission päätökset eivät sido eivätkä vaikuta EU:n ulkopuolella toimiviin yrityksiin, joten tämä heikentäisi huomattavasti eurooppalaisten kilpailukykyä.

Uusimmat