Uutiset

Koeputkihedelmöitysten uranuurtaja seuraa Suomen ensimmäisen koeputkilapsen elämää – on lapsen kummi

Professori, koeputkihedelmöitysten uranuurtaja Aarne I. Koskimies, 71, seuraa Suomen ensimmäisen koeputkilapsen elämää läheltä.

Tiistaina julkaistavassa kirjassaan Alku uudelle elämälle, Urani tiedemiehenä (Docendo 2017) hän muun muassa kuvaa tarkasti syntymään johtaneita tapahtumia, alkionsiirrosta ja sitä edeltäneestä tutkimuksesta ja kehitystyöstä alkaen.

Koskimies hoiti Naistenklinikalla pariskuntaa, joka oli kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta kymmenen vuoden ajan. Koeputkihedelmöityksessä syntyi kolme “tasaisesti jakaantunutta nelisoluvaiheessa olevaa” alkiota, jotka siirrettiin takaisin äidin kohtuun. Myöhemmin ultraäänitutkimuksissa kohdussa paljastui olevan yksi elävä sikiö.

Suomen ensimmäinen koeputkilapsi Antti Eemeli syntyi vappuaattona 1984.

Koskimiehellä on erityinen suhde koko lapsen perheeseen, mistä hän kertoo olevansa kiitollinen. Hän on puolisonsa kanssa Antti Eemelin kummi, ollut mukana perhejuhlissa ja seurannut nyt jo oman perheen perustaneen pojan elämää. Viimeksi hän soitti kummipojalleen kertoakseen kirjastaan, Koskimies kertoo Lännen Medialle.

-Tänä päivänä ei ole ihme, että koeputkilapsia on. Tuolloin maailmassa heitä ei ollut paljon. On hienoa nähdä, että he ovat terveitä ja hyvin kehittyneitä.

Koeputkihedelmöitys on tehokkain lapsettomuuden hoito. Suomessa sen avulla on syntynyt yli 35 000 lasta. Vuonna 2014 heitä syntyi 2 417, 4 prosenttia syntyneistä.

Asenteet ovat Koskimiehen mukaan muuttuneet vuosikymmenten aikana suuresti. Aiemmin tahatonta lapsettomuutta pidettiin henkilökohtaisena ongelmana ja siitä kärsivien oli vaikea puhua asiasta jopa omille vanhemmilleen. Koskimies kiittelee, että valistus ja yhteiskunnan avoimuus ovat muuttaneet tilannetta.

Samalla miesten rooli on tullut näkyvämmäksi ja he ovat mukana vastaanotoilla aktiivisesti.

Kirjassaan Koskimies ottaa toistuvasti esille naisen iän merkityksellisyyden lapsensaannin kannalta. Hän muistuttaa, että vaikka naisen eliniänodote on noussut, biologinen jakso ensimmäisistä kuukautisista viimeisiin on pysynyt ennallaan.

Koskimies toivoo, että yhteiskunnassa tuettaisiin riittävästi lasten hankkimista nuorina. Hän sanoo, että hedelmöityshoitojen kehittymisestä huolimatta yli 40-vuotiaiden hoidoissa on yhä parannettavaa. Lisäksi hoidot ottavat aikansa, eikä toive useammasta kuin yhdestä lapsesta välttämättä toteudu.

Asiasanat

Uusimmat