Uutiset

Kohtelias voi olla ilman fraasejakin – brittitarjoilija voi kuitenkin ihmetellä, jos suomalainen unohtaa sanoa "please"

Kielenkäyttö on olennainen osa kohteliaisuutta.

Kielitieteilijät ovat väitelleet kohteliaisuusteorioista kauan. Eräs teoria väittää epäsuoraa kielenkäyttöä kohteliaaksi: sen mukaan kysymysmuotoiset pyynnöt (”Voitko keittää kahvia?”) ovat kohteliaampia kuin käskymuotoiset (”Keitä kahvia”). Teoriaa on kritisoitu, koska se ei ota huomioon kulttuurien eroja.

Nykyään tutkijat korostavat, ettei mikään kielenkäytön piirre ole automaattisesti kohtelias tai epäkohtelias, vaan kaikki riippuu tilanteesta.

Puhuttelumuodoista teitittelyä pidetään kohteliaampana kuin sinuttelua. Teitittelylläkin voi kuitenkin loukata.

Professori Hanna Lappalaisen mukaan teitittelyä käytetään suomeksi usein iäkkäämpiä puhuteltaessa. Niinpä keski-ikäinen voi loukkaantua asiakaspalvelijan teitittelystä, koska ei koe itseään ”niin vanhaksi”. Asiakaspalvelija sen sijaan yrittää olla kohtelias.

Kohteliaisuus onkin mutkikas ilmiö: toisen kohteliaisuus on toisen loukkaus.

Suomessa kohteliaisuutta voi ilmaista konditionaalilla

Kielensisäistä vaihtelua löytyy myös tavoista pyytää muilta jotain. Puolisolleen voi sanoa: ”Keitäpä kahvit!”, ”Kulta, viittisitkö keittää kahvia?” tai vihjeen muodossa ”Tänään ei muuten ole keitetty kahvia…”

Mikään näistä pyynnöistä ei ole kohteliaampi kuin toinen, vaan kohteliaisuuden tulkinta riippuu tilanteesta ja puhujien välisestä suhteesta.

Eri kielissä kohteliaisuutta ilmaistaan eri tavoin.

Suomen kielessä ei ole suoraa vastinetta ilmaisuille please (englanti), s’il vous plaît (ranska), por favor (espanja) ja bitte (saksa), vaan ne kääntyvät esimerkiksi ”kiitokseksi” tai ”ole hyväksi”.

Suomessa kohteliaisuutta voi ilmaista konditionaalilla: ”Saisinko kupin kahvia?”

Kielten väliset erot aiheuttavat joskus matkailijoille ongelmia. Brittiläistarjoilija voi loukkaantua, jos suomalainen unohtaa pleasen. Myös äänensävy ja eleet ovat tärkeitä – please ei takaa pyynnön kohteliaisuutta.

Pliisin kaltaiset ilmaisut yleistyvät

Globaalissa maailmassa kielet voivat vaikuttaa toistensa kohteliaisuuskäytäntöihin. Kielentutkijat Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara ovat tutkineet englannista suomeen lainattua pliis-ilmaisua (”Keitä pliis kahvit!”).

Heidän mukaansa suomenpuhujat liittävät pliisin käytön nuoriin, naisiin ja kaupunkiympäristöön, kun taas perinteisempi kiitos koetaan neutraaliksi. Tilanne voi kuitenkin muuttua.

Aiempien tutkimusten mukaan kaupungeissa asuvat nuoret naiset ovat tärkeässä roolissa kielen muutoksessa. Naiset käyttävät uusia kielimuotoja ensin, minkä jälkeen ne voivat levitä.

Kohteliaisuuden ilmaisemisen tavat saattavat muuttua suomen kielessä, jos pliisin kaltaiset ilmaisut yleistyvät.

Ajatus voi tuntua radikaalilta, mutta kieli muuttuu koko ajan. Puhuttelutavatkin ovat vaihdelleet paljon eri kielissä ja aikakausina.

Suomessa sata vuotta sitten teititeltiin ylempiarvoisia ja vanhempia henkilöitä, mutta 1960–70-luvuilta lähtien sinuttelu on ollut yleisempää kuin teitittely.

Teitittely on yleistynyt asiakaspalvelussa. Lappalainen arvelee, että se on ehkä etelä- ja keskieurooppalaisten kulttuurien vaikutusta.

Suomalaiset eivät ole brittejä epäkohteliaampia kielitieteen kulmasta

Ovatko sinuttelevat ja kohteliaisuusfraaseja niukasti käyttävät suomalaiset siis epäkohteliaampia kuin vaikkapa britit? Kielitieteen näkökulmasta eivät.

Mikään kielen piirre ei sinällään ole kohtelias tai epäkohtelias. Kaikki riippuu siitä, missä ja kenen kanssa kieltä käyttää.

Muualta Suomeen tullut voi myös tuntea suomalaisen kohteliaisuuden omakseen, vaikka suomalaista hiljaisuutta ja etäisyyttä usein kauhistellaan.

Kohteliaisuutta tutkivan Johanna Isosävin mukaan näin on käynyt Suomessa asuville ranskalaisille: tilan antaminen toiselle kuvastaa tapaa, jonka mukaan he haluavat elää.

Suomalaistenkin kannattaisi arvostaa omaa tapaansa olla kohtelias.

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa. Tekeillä olevassa väitöskirjassaan hän vertailee suomenkielisten ranskanoppijoiden sekä äidinkielisten suomen- ja ranskanpuhujien tekemiä pyyntöjä.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic