Uutiset

Kohutun maskiselvityksen tehnyt professori kiistää poliittisen ohjauksen – tulos maskien vähäisestä hyödystä "ei ole muuttunut mihinkään"

Epäluottamuslausetta ministeri Krista Kiurulle (sd.) esittänyt kokoomus syyttää tätä maskien käytön hyötyjen perustelujen ohjailusta keväällä. STM:n mukaan suositusta on tarkasteltu epidemiatilanteen muuttuessa. Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä kertoo, että uutta tutkimusnäyttöä kasvomaskien hyödyistä ei ole saatu. STM:n kevään selvityksen aineistosta heinäkuussa tehty uusi analyysi puolsi maskien käyttöä, mutta Mäkelän mielestä se tehtiin tarkoitushakuisesti.
Syyskuun lopussa maskisuositusta päivitettiin. Koronaepidemian kiihtymisalueilla suositellaan nyt kasvomaskien käyttöä muun muassa julkisissa sisätiloissa, joissa lähikontakteja ei voi aina välttää. Kuva: Arttu Laitala
Syyskuun lopussa maskisuositusta päivitettiin. Koronaepidemian kiihtymisalueilla suositellaan nyt kasvomaskien käyttöä muun muassa julkisissa sisätiloissa, joissa lähikontakteja ei voi aina välttää. Kuva: Arttu Laitala

Kokoomus esitti perjantaina epäluottamuslausetta eli käytännössä erovaatimusta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) maskisuosituksiin liittyvän sotkun takia. Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) sanoi perjantaina, että Kiuru ohjasi keväällä tietoisesti STM:n päätöstä maskisuosituksesta tavalla, joka ei vastannut parasta silloin ollutta tietoa.

STM julkaisi toukokuun lopussa maskiselvityksensä tulokset, joiden mukaan maskien hyöty arjessa on vähäinen tai olematon.

– Nyt kerrotaan, että ei ollutkaan kysymys pelkästään siitä, etteikö olisi tiedetty että maskeilla voidaan estää tartuntojen leviämistä vaan kysymys oli jostain muusta, erityisesti saatavuudesta, Mykkänen totesi.

Kokoomuksen mukaan kansalaisten on voitava luottaa ministeriön antamiin tietoihin eri suojautumiskeinojen hyödyistä.

STM:n kohuttua maskiselvitystä oli tekemässä Summaryx-yritys ja siellä myös emeritaprofessori Marjukka Mäkelä. Hänen mukaansa selvityksen katsaus tehtiin järjestelmällisesti kansainvälisten käytäntöjen mukaan ja tutkimusten valinnalle oli ennalta sovitut kriteerit.

– Tämä kaikki on raportoitu avoimesti ministeriön julkaisussa. Meillä ei ollut minkäänlaista poliittista ohjausta. Saimme vastata kysymykseen ilman, että ministeriö tai mikään muu taho olisi vaikuttanut siihen millään tavalla, Mäkelä kertoo.

Mäkelän mielestä maskikohussa ongelmana on se, että keskustelussa sekoitetaan näyttö ja sen perusteella tehdyt päätökset.

– Voin itse olla vastuussa tuottamastamme näytöstä ja hallitus vastaa päätöksistä. Päätöksentekijät yhdistävät näytön, voimavarat ja arvot. Näyttö ei tee päätöksiä vaan ihmiset, joten näyttö on vain osa perusteluja.

”Maskisuosituksen antamista ei pidetty perusteltuna”

STM:n koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan hallituksen päätöksenteko nojaa vahvasti virkavalmisteluun.

– Kuten hallituksen 3.6. linjaus toteaa, asiaa tarkastellaan epidemiatilanteen muuttuessa ja näin on tehty, Pohjola kertoo sähköpostitse.

Kesäkuun linjauksenaikaan epidemia oli ollut laskusuunnassa kuukauden ja uusia tapauksia diagnosoitiin puolet vähemmän kuin elokuussa.

THL oli ohjeistanut jo keväällä maskien käytöstä tarpeen mukaan. Myös hallituksen linjaus totesi, että käyttö on mahdollista ja että maskit voivat suojata tartunnoilta, jos etäisyyksiä ei voi pitää. Hallituksen linjaus oli lisäksi yhdenmukainen WHO:n 5. kesäkuuta päivittämän ohjeistuksen kanssa.

– Koska oikeuskanslerinkin mukaan toimenpiteiden ja rajoitusten koronaepidemian hoitoon pitää olla perusteltuja epidemiatilanteen mukaan ja olemassa olevilla toimilla epidemiatilanne oli saatu varsin rauhalliseksi, maskisuosituksen antamista ei pidetty perusteltuna, Pohjola kertoo.

Elokuun alussa muun muassa HUS antoi arvion, että koronan toinen aalto on käynnistynyt Suomessa.

Elokuun puolivälissä THL antoi koko maahan maskisuosituksen, ja hallitus puolsi periaatepäätöksessään 13. elokuuta. Suositus on edelleen voimassa ja maskia tulisi käyttää nyt julkisilla paikoilla sekä julkisessa liikenteessä.

Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana koronatartuntojen määrä Suomessa on kaksinkertaistunut verrattuna aiempaan kahden viikon ajanjaksoon.

”Ei uutta tutkimusnäyttöä maskien hyödyistä”

Emeritaprofessori Mäkelä kertoo, että maskien käytön hyödyistä ei ole tullut uusia satunnaistettuja tutkimuksia keväisen selvityksen jälkeen.

– Johtopäätös ei ole muuttunut mihinkään. Kaiken kaikkiaan ei ole uutta tutkimusnäyttöä siitä, että maskit väestössä käytettyinä vaikuttaisivat infektion leviämiseen, Mäkelä kertoo.

– Ministeriö pyysi selvitykseen juuri satunnaistettuja tutkimuksia, koska ne antavat luotettavimman ja vähiten harhaa sisältävän vastauksen.

Mäkelän mukaan katsauksia on tehty myös havainnoivista tutkimuksista, joissa ihmiset ovat käyttäneet maskeja omalla tavallaan ilman vertailuryhmää.

– Tiedetään, että tällaisessa tutkimusasetelmassa saadaan paljon todennäköisemmin positiivinen tulos.

Kesälomakauden lopussa koronatartuntojen määrä alkoi kasvaa Suomessa. Heinäkuun lopussa STM:n selvityksen aineistosta julkaistiin ulkopuolinen tutkimus, jonka tulos puolsi maskien käyttöä.

Mäkelän mukaan uusi analyysi aineistosta oli tehty tarkoitushakuisesti.

– Siihen oli valittu vain tietyt osat meidän löytämistämme tutkimusta ja käytetty metodeita, joilla saatiin näyttämään siltä, että maskeilla olisi vaikutusta, Mäkelä sanoo.

Maskisuositusten teho selviää epidemian jälkeen

– Viidestä löytämästämme tutkimuksesta neljässä kasvomaskit eivät estäneet tartuntoja ja yhdessä vaikutusta oli jonkin verran pienessä valikoituneessa alaryhmässä. Tutkimusten perusteella kokonaisuutena ei voi katsoa, että kasvomaskit estäisivät hengitysinfektioiden tartuttamista, Mäkelä kertoo.

Selvityksessä tarkasteltiin myös kahdeksaa järjestelmällistä katsausta, joissa oli mukana havainnoivia tutkimuksia. Niistä viidessä ei löytynyt näyttöä siitä, että kasvomaski auttaisi vähentämään tartuntoja. Kolme katsausta oli varovaisen myönteisiä maskien hyödyistä, mutta niissä tarkasteltiin erityisryhmiä ja tilanteita, kuten luuydinsiirron saaneita potilaita sairaaloissa tai pyhiinvaeltajia.

Mäkelä toivoo, että epidemian jälkeen voidaan arvioida, miten eri maiden maskisuositukset ja -pakot ovat vaikuttaneet.

– Kun nyt katsoo tilannetta Euroopassa, suositus tai pakko ei liity mitenkään siihen, että epidemia leviäisi hitaammin.

Mäkelä itse käyttää maskia virallisen suosituksen mukaisesti, vaikka on yhä sitä mieltä, että näyttö maskien hyödyistä on vähäistä.

– Muistuttaahan maski epidemiasta näkyvästi, mutta tärkeämpiä ovat tapaamisrajoitukset, käsien pesu ja turvavälit. Yhteisvaikutus on varmasti epidemiaa hidastava, mutta maskin osuus näyttää aika vähäiseltä tutkimustiedon perusteella.

Keväällä ristiriitaisia suosituksia

Koronaepidemian levitessä viime keväänä Euroopassa, monet maat ottivat käyttöön maalis-huhtikuun aikana maskisuosituksia ja jopa maskipakkoja. Toukokuun alussa maskipakko oli Ylen mukaan 50 eri maassa.

Suomessa käytiin tuolloin keskustelua siitä, onko maskeista hyötyä viruksen leviämisen estämisessä. Kansalaisille keskustelu näyttäytyi hyvin ristiriitaisena, kun yksi asiantuntija suositteli yhtä ja toinen toista.

Esimerkiksi huhtikuun alussa Tukes, Työterveyslaitos ja Fimea kertoivat, ettei itse tehty maski suojaa koronavirukselta. Kaksi viikkoa myöhemmin THL:n pääjohtaja suositteli kangasmaskin käyttöä julkisilla paikoilla. Samana päivänä sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat, etteivät anna Suomeen maskisuositusta.

Kuukautta myöhemmin eli toukokuun puolivälissä VTT julkisti tutkimuksensa, jonka mukaan kangasmaskin tärkein ominaisuus on suojata muita. Tämä perustui tuloksiin, joiden mukaan kangas suun edessä pysäyttää yskäisyn ja lyhentää pisaroiden lentomatkaa. VTT:n tutkimustuloksen mukaan kangasmaski ei juurikaan suojaa käyttäjää itseään koronavirustartunnalta.

Toukokuun lopussa STM julkaisi oman kohutun maskiselvityksensä tulokset, joiden mukaan maskien hyöty arjessa on vähäinen tai olematon. Hallituksen asettama tiedepaneeli julkaisi paria päivää myöhemmin oman raporttinsa ja suositteli kasvomaskien käyttämistä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.

Tämän jälkeen ministeri ministeri Krista Kiuru totesi, että vaikkei hallitus anna yleistä maskisuositusta, suojainta voi käyttää muiden suojelemiseksi.

Epidemiatilanne Suomessa

Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana koronatartuntojen määrä Suomessa on kaksinkertaistunut verrattuna aiempaan kahden viikon ajanjaksoon.

Lauantaihin mennessä koronatartuntoja oli diagnosoitu Suomessa 11 849. Koronaan oli kuollut 346 ihmistä.

Lauantaina sairaalahoidossa oli 37 ihmistä, joista tehohoitoa vaati viisi ihmistä.

Maailmalaajuisesti koronatartunta oli varmistettu 36,9 miljoonalla ihmisellä ja siihen oli kuollut 1,1 miljoonaa ihmistä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

25.10.2020

Fingerpori

comic