Uutiset

Kokoomuksen Satonen: "Tavoitteena ei ole horjuttaa hallitusyhteistyötä" – Lakialoite työllisyyskokeilusta jakaa hallitusta

Tämän vuoden lopussa päättyvä työllisyyskokeilu on jo aiheuttanut eripuraa hallituspuolueiden välillä.
Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen haluaa tekemässään lakialoitteessaan, että hallitus jatkaisi työllisyyskokeiluja, jotka se on päättänyt lopettaa.

Erimielisyydet uhkaavat jälleen hallituspuolueiden välistä yhteistyötä.

Tällä kertaa tunteita ja keskustelua kuumentaa työllisyyskokeilu, joka on päättymässä tämän vuoden lopussa.

Pirkanmaalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) teki pari viikkoa sitten lakialoitteen kokeilun jatkamisesta vuoden 2020 loppuun asti. Aloitteen on allekirjoittanut Satosen lisäksi 16 kokoomuslaista sekä 41 kansanedustajaa jokaisesta oppositiopuolueesta.

Sinisten kansanedustaja Matti Torvinen on jo kritisoinut Satosen tehneen hallitusohjelman vastaisen lakialoitteen.

– Tämä tarkoittaa käytännössä epäluottamuksen osoittamista Sipilän hallitukselle. Hallitus nimenomaan päätti lopettaa kaikki 21 kokeilua.

Satonen: Olen hallituksen uskollinen soturi

Satosen mukaan lakialoitteesta ei saada hallitusriitaa aikaiseksi.

– Minulla ei ole mitään tavoitetta horjuttaa hallitusyhteistyötä. Päinvastoin olen hallituksen uskollinen soturi jatkossakin, hän vakuuttaa Lännen Medialle.

– Kyse on nyt vaan siitä, miten tämä ratkaisu pystytään tekemään.

Hallitus on kaavaillut työllisyyskokeilun jatkoksi kasvupalvelupilotteja, jotka vaativat kuitenkin maakuntauudistukseen liittyvien lakien hyväksymistä. Satonen haluaa, että kokeilun päätyttyä palvelut jatkuvat ilman niin sanottua väliaikaa. Ratkaisuksi hänelle käy jokin muukin kuin mitä hän lakialoitteessaan ehdottaa.

– Meillä on mahdollisuus saada näille ihmisille töitä. Nyt on tärkeää, että löytyisi jokin keino, jolla nämä palvelut turvataan ennen kuin uusi järjestelmä alkaa toimia.

Satonen ei osaa sanoa, milloin hänen tekemäänsä lakialoitetta käsitellään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Aloitteen on allekirjoittanut alle sata kansanedustajaa, joten valiokunnan ei ole pakko ottaa sitä käsittelyyn lainkaan.

Lindström ei ole ollut innokas jatkamaan työkokeiluja

Satosen mukaan hallituspuolueiden edustajilla ei ole asiassa erimielisyyttä, vaikka työministeri Jari Lindström (sin.) kirjoitti vain kahta päivää ennen Satosen aloitetta blogiinsa, ettei aio taipua työllisyyskokeilujen jatkoon.

– Hän [Lindström] kävi kokoomuksen ryhmässä viime torstaina. Asiasta puhuttiin erittäin hyvässä hengessä, Satonen sanoo.

Hänen mukaansa myös ministeri on huolissaan, miten palvelut saadaan toimimaan.

– Siinä meillä on yhteinen huoli. Tiedän, että Lindström on kutsunut kokeilun vetäjät tapaamiseen, joten hänkin miettii tähän ratkaisuja, Satonen arvioi.

Lindström kirjoitti blogissaan 18. syyskuuta, että maakuntauudistuksen jälkeen TE-toimistojen tehtävät siirtyvät maakuntien vastuulle.

– Kunnat tiesivät kokeiluun lähtiessään, että ne päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Lindström myönsi, että kokeilusta on hyviä tuloksia Pirkanmaalla. Hän kuitenkin muistutti, että lähes 80 TE-toimiston virkamiestä siirtyi kokeilussa kunnan palvelukseen ja palveluja tuottivat enimmäkseen yksityiset yritykset.

– Syntyneistä työpaikoista valtaosa on niin sanotuilla välityömarkkinoilla tai valtion varoista tuettuja. Hyviä tuloksia siis, mutta myös isoja satsauksia, Lindström kirjoitti.

Ministeri ei ehtinyt kommentoimaan Satosen tekemää aloitetta maanantaina Lännen Medialle. Hän viestitti sihteerinsä välityksellä, että hänen aikataulunsa maakuntavierailulla Savonlinnassa oli niin tiukka.

Taustaa työllisyyskokeilusta

Mikäli maakuntauudistus toteutuu, työllisyysasiat siirtyvät valtiolta maakuntien vastuulle vuoden 2021 alussa. Siksi hallituksella ei ole enää halua panostaa kuntien pyörittämään työllisyyskokeiluun.

Huhtikuussa 2017 alkaneeseen ja marraskuussa 2018 päättyvään kokeiluun on osallistunut viisi kokeilualuetta, joissa on mukana 23 kuntaa. Työttömiä kokeilussa on ollut mukana 45 000.

Kokeilussa TE-toimistot ja kunnat ovat toimineet yhdessä, jolloin kunta on voinut tarjota työllistymistä edistäviä palveluita ”samalta luukulta”. Työttömille on ollut tarjolla muun muassa omavalmentajia.

Kuntaliiton mukaan työllisyyskokeilut ovat säästäneet runsaan vuoden aikana 11,5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen menoja ja tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville.

Maakuntauudistuksessa työvoima- ja yrityspalvelut muuttuvat kasvupalveluiksi, ja työvälitystä hoitavat myös yksityiset yritykset. Ennen uudistuksen voimaantuloa hallitus haluaa jatkaa työllisyyskokeiluja järjestämällä 20 kasvupalvelupilottia ympäri Suomea.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic