Uutiset Helsinki

Kokoomus vaatii pääministerin ilmoitusta koronakriisin hoidosta – "Stm:n asioihin on saatava selvyys"

Oppositio arvosteli hallitusta johtamisen puutteesta, kun eduskunta keskusteli tänään Suomen julkisen talouden näkymistä vuosille 2021–2024. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan kokoomus ei halua esittää hallitukselle välikysymystä, koska juuri nyt maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kyselee hallituksen kokonaisnäkemystä ja strategiaa koronan hoidossa. Hänelle se ei ole avautunut. Kuva: Compic/Pekka Sipola
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli huolissaan siitä, hoitaako hallitus koronakriisiä riittävän hyvin. Kuva: Compic/Pekka Sipola

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan eduskunnassa on aito huoli siitä, hoidetaanko koronakriisiä ja kansalaisten terveyteen liittyviä asioita riittävän hyvin.

– Ongelmia on ollut tilannekuvan muodostamisessa, toimenpiteiden valmistelussa, suojavarusteiden hankinnassa sekä testausten järjestämisessä. Lisäksi tiedonkulussa eduskunnan ja hallituksen välillä on ollut puutteita, mihin perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota.

Orpon mukaan nyt on saatava selvyys asioiden hoidon tilaan erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön osalta.

– Se on tärkeää siksi, että eduskunta voi luottaa hallituksen toimintakykyyn, kun kriisin vaikeammat vaiheet alkavat.

Välikysymys ei Orpon mukaan nyt ole ajankohtainen, koska maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen.

– Siksi pyydämme pääministeriltä ilmoitusta koronakriisin hoidosta sekä stm:n poliittisessa johtamisessa tehdyistä virheistä koronakriisissä. Tärkeää on myös kuulla hallituksen suunnitelmia kriisin hoidon seuraavista askeleista ja päästä keskustelemaan niistä etukäteen.

Pääministerin ilmoituksella eduskunnan keskusteluun nostetaan jokin ajankohtainen aihe. Ilmoituksen jälkeen hallituksen luottamusta ei mitata.

Marin: Ilmoitus voidaan antaa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi vastauksessaan, että hallitus on pyrkinyt avoimeen viestintään. Hallituksella ei ole mitään Marinin mukaan mitään syytä pimittää tai salata tietoa eduskunnalta ja pääministerin ilmoitus voidaan antaa.

Marin sanoi, että kriisin keskellä ei voi välttää virheitä ja niistä on otettava opiksi.

Rahanjaon on loputtava yhtä nopeasti kuin alkoikin

Orpo korosti, että koronakriisistä pitää päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista.

– Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle noin miljardin joka viikko. Tarvitsemme suunnitelman, johon sitoutumalla valo häämöttää tunnelin päässä: testaus, jäljitys, eristäminen, suojavarusteet ja rajoitukset.

Orpo muistutti, että julkisen talouden suunnitelma perustuu ennusteeseen, joka on karmaisevaa luettavaa.

– Olin huolissani hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta jo ennen koronakriisiä ja olen siitä nyt vielä enemmän huolissani.Hallitus siirsi pitkän aikavälin talouspäätökset budjettiriiheen. On selvää, että hallitusohjelma on kirjoitettava riihessä uudelleen.

Orpo sanoi, että velkaa on nyt pakko ottaa, mutta rahanjaon on loputtava yhtä nopeasti, kun se alkoi.

– Vanhentuneen hallitusohjelman lisämenot pitää unohtaa, koska niiden rahoittamiseen tarkoitettuja kasvu- tai omaisuustuloja ei ole eikä tule. Kunnille ei saa antaa uusia velvoitteita.

Johtajuus ja kokonaisnäkemys puuttuvat

Suurimman oppositiopuolueen, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron piti kansanedustaja Ville Vähämäki. Myös Vähämäki arvosteli hallituksen johtajuuden puutetta.

– Etenkin asioiden tietämisessä on ollut puutteita. Mistä on oikein kysymys? Käsitykseni mukaan johtamisen työkalut ovat puutteellisia. Kokonaisnäkemys puuttuu tai sitä ei ole kenelläkään. Puuttuu selkeät tehtävälistat hallinnonaloittain ja koonti näistä.

Vähämäki huomautti myös, että julkisen talouden suunnitelman laskelmat ovat tehty pitkälti siten, että epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tehdyt toimet tehoavat ja toimenpiteiden kesto on noin kolme kuukautta.

– On sanomattakin selvää, että epidemian keston ollessa kuusi kuukautta tai tästä pidempi, niin kaikki esitetyt ennusteet muuttuvat huomattavasti huonommaksi. Velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousisi kestämättömälle tasolle hallituskauden lopussa, Vähämäki totesi.

Vähämäki totesi, että uusien hankkeiden osalta hallituksen pitäisi olla pidättyväinen.

– Etenkin kuntatalouteen negatiivisesti vaikuttavat toimenpiteet täytyisi lopettaa. Samoin oppivelvollisuuden pidentäminen kannattanee jättää Vähämäen mukaan myöhemmäksi.

Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassa varannut 22 miljoonan euron lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024. Myös hoitajamitoituksen toteuttamiseen on varattu rahaa.

Sukupuolineutraali henkilötunnus unohdettava

Myös kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen vaati, että kaikki julkisen hallinnon ja yritysten kuluja kasvattavat hankkeet tulee harkita uudelleen.

– Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu sukupuolineutraali sosiaalitunnushanke, joka tuo yrityksille ja julkiseen talouteen miljardien kustannukset, tulee perua. Sen sijaan huoltovarmuuden parantamiseen pitää panostaa. Kriittisten tuotteiden kotimainen valmistus pitää varmistaa tulevaisuudessa. Maatalouden akuutin työvoimaongelman ja kroonisen kannattavuusongelman ratkaiseminen on entistäkin tärkeämpää.

Heikot näkymät

Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, mikäli rajoittavat toimet koronakriisin vuoksi kestävät kolme kuukautta.

Negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä laajemmalle virus leviää ja mitä mittavampiin ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi.

Yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset nykyisessä laajuudessaan supistavat bkt:tä 1,5−2 prosenttia.

Jos rajoitukset kestävät kuusi kuukautta, tällöin bkt supistuisi 12 prosenttia.

Vuosina 2021 ja 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia.

Työllisyys vähenee vuonna 2020, ja työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Samalla työttömien määrä kasvaa selvästi ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin vuonna 2020.

Julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa lähestyä jo 80 prosenttia.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic