Uutiset

Kolmastoista päivä osuu perjantaille muita päiviä useammin

Nyt tammikuussa 2017 kolmastoista päivä osuu perjantaille. Samoin oli viimeksi viime vuoden toukokuussa. Vuonna 2015 peräti kolmena kuukautena 13. päivä ja perjantai olivat yhtä aikaa.

Epäonnea tai ei, mutta kuukauden 13. päivä onkin todennäköisemmin perjantai kuin mikään muu viikonpäivä.

Tämä käy Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajana työskennelleen Heikki Ojan Aikakirja 2013-teoksen mukaan ilmi, kun lasketaan eri kuukaudenpäiville sattuvat viikonpäivät täydessä 400 vuoden jaksossa.

Näin siksi, että gregoriaanisen kalenterin vuodet toistuvat viikonpäivien suhteen täsmälleen samanlaisina 400 vuoden välein. Neljäsataavuotisessa jaksossa on 4800 kuukautta, 20 871 viikkoa ja 146 097 päivää. Koko jaksossa on tietysti täsmälleen sama määrä eri viikonpäiviä, 20 871 kutakin. Mutta viikonpäivät eivät ole aivan tasan jakautuneet eri kuukaudenpäiville.

– Pienihän nämä erot ovat, mutta neljässäsadassa vuodessa kolmastoista päivä osuu perjantaille 688 kertaa, keskiviikolle tai sunnuntaille 687 kertaa, kun taas torstaille tai lauantaille vain 684 kertaa, selvittää Helsingin yliopiston almanakkatoimiston erikoistutkija Asko Palviainen.

Vastaavasti esimerkiksi 31. päivä on useimmin torstai ja ensimmäinen päivä on useimmin sunnuntai.

Mistä perjantain ja kolmannentoista päivän maine huonon onnen päivänä sitten juontaa?

Esimerkiksi National Geographic-lehden mukaan kansanperinteestä ja historiasta löytyy sekä perjantaihin että kolmanteentoista päivään liittyviä mielleyhtymiä epäonnesta. Kun nämä kaksi yhdistyvät, epäonnen päivän kohtaloa ei voi välttää.

Jo viikinkien mytologiassa lukuun 13 liittyi huonoa karmaa, sillä myytin mukaan 12 jumalaa oli kokoontunut päivälliselle, kun seuraan liittyi kutsumaton vieras, pahansuopa jumala Loki. Antiikin Roomassa noitien uskottiin kokoontuvan 12 hengen ryhmissä ja kolmattatoista henkilöä pidettiin paholaisena.

Perjantaihin liittyy useita raamatullisia viittauksia. Se on Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä ja Kain kerrotaan surmanneen veljensä Aabelin perjantaina 13. päivä.

Tammikuun kolmastoista on vuodesta 1708 lähtien ollut Suomessa myös Nuutinpäivä, jolloin nuuttipukit mekastivat ja kiersivät talosta toiseen joulunpyhistä jäänyttä olutta vaatien.

Aiemmin Nuutinpäivä oli jo loppiaisen jälkeisenä päivänä 7. tammikuuta.

Nuuttipukit olivat tämän Ruotsista rantautuneen perinteen kulta-aikoina nuoria miehiä.

Sittemmin nuuttipukkien ikä laski ja heidän vaatimansa tai saamansa palkkio muuttui oluesta makeisiksi.

Vanhojen lakien mukaan nuutinpäivä päättää 20 päivän ajan kestäneen joulurauhan. Nuutinpäivänä myös joulukuusi viedään ulos ja joulukoristeet kerätään pois.

 

Asiasanat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic