Kolme suurlaboratoriota suunnittelee yhdistymistä yhdeksi jätiksi: Potilas saisi silti antaa näytteet siellä, missä nytkin

Vaikka sote-uudistus kaatui, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan uudistusten edistäminen jatkuu myös maakuntien välillä. Kolme suurta eri puolella Suomea toimivaa laboratoriota, NordLab, Fimlab ja Tyksin laboratoriotoimialue, suunnittelevat yhdistymistä.

– Olemme päättäneet jatkaa marraskuussa 2018 aloitettuja yhdistämisneuvotteluja jatkovalmisteluvaiheeseen, jossa tehdään yksityiskohtainen suunnittelu ja aikataulutus. Sen on määrä valmistua lokakuun 2019 mennessä, kertoo selvitystyöryhmän puheenjohtaja Ari Miettinen Fimlab Oy:stä.

Työn ja osaamisen siirtyminen halvemman työvoiman maihin on todellinen uhka myös laboratorio-alalla. Kansainväliset laboratorioyritykset pyrkivät aktiivisesti Suomen markkinoille.

Julkisen sektorin alihankinta ja kilpailutukset ovat avoimia sekä kotimaisille että ulkomaisille palveluntarjoajille.

– Siksi selvitystyöryhmässä on pohdittu, voitaisiinko omalle laboratoriotoiminnalle tehdä jotain, ennen kuin säästöpaineissa ajaudutaan turvautumaan laajemmin ulkomaisiin toimijoihin, avaa Miettinen.

– Koska näytteet on verrattain helppo kuljettaa ulkomaille, on aidosti kannettava huolta kotimaisen palvelutuotannon kilpailukyvystä.

Jatkovalmistelun keskeisin tavoite on täsmentää säästömahdollisuuksia ja varmistua siitä, että kaikki järjestelyn osapuolet hyötyvät toiminnan tehostamisesta.

Tässä vaiheessa säästöjä on katsottu syntyvän esimerkiksi hankintasopimuksien kautta, sillä isommalla ostovolyymilla hinnat olisivat edullisemmat.

– Pyrkimys on alentaa laboratoriopalvelujen kustannuksia ilman, että syntyy tarvetta tinkiä laboratoriotutkimusten tilaamisesta ja potilaiden tutkimisesta, sanoo Miettinen.

Kustannustehokkuus tavoitteena

Laboratorioala elää suurta murroskautta. Vaikka suuri osa laboratoriotutkimuksista on automatisoitu, useiden tutkimusten tekemiseen ja lausuntojen antamiseen tarvitaan myös käsityötä ja erityisosaamista.

– Suomessa kärsitään laboratorioalan työvoimapulasta koko maassa. Erityisosaamisen jakautuminen on todellinen ongelma. Pyrkimys on saada osaaminen käyttöön järkevämmin ja laajemmin. Toimintaa on mahdollista järkeistää ilman, että laboratoriotulosten saanti hidastuu, Miettinen sanoo.

Yhdistymisen tavoitteena on kustannustehokkaampi työnjako.

– Laboratorioissa on paljon päällekkäisiä toimintoja, jotka voisimme järjestää yhteisesti, koska ne eivät ole paikkasidonnaisia. Tietotekniikka mahdollistaa nykyisin sen, että esimerkiksi erityisosaamista vaativa analyysi voitaisiin tehdä digitaalisesti.

Valmisteluvaiheessa pyritään kartoittamaan, miten keskittämiset olisi järkevää toteuttaa. Kaavaillun osakeyhtiön alueella sijaitsee kolme yliopistosairaalaa ja useita keskussairaaloita.

Näytteet siellä, missä nytkin

Kaikki nyt olemassa olevat laboratoriot on tarkoitus säilyttää. Potilas antaisi näytteen siellä, missä se on hoidettu tähänkin asti.

Keskittämisen avulla erityisesti harvinaisempien, ei-kiireellisten näytteiden analyysipaikkoihin voisi tulla sisäisiä muutoksia, mikä ei varsinaisesti näkyisi potilaalle.

– Peruslaboratoriotutkimukset on jatkossakin tehtävä lähellä potilasta, koska niiden tulokset tarvitaan nopeasti, Miettinen täsmentää.

Työryhmän mukaan työntekijöiden määrä ei vähentyisi. Kolmen laboratorioalueen nykyiset käytännöt pyrittäisiin yhtenäistämään työehtosopimuksia myöten.

Lisäävätkö kuljetukset riskejä?

Suomessa kuljetetaan näytteitä jo nyt ympäri maata. Lisäisikö keskittäminen kuljetuksia, joissa on omat riskinsä?

– Ei. Päinvastoin keskittämisellä pyrittäisiin optimoimaan ja karsimaan kuljetuksia, sillä nyt niissäkin on paljon päällekkäisyyttä, Miettinen täsmentää.

Yhdistämishankkeen loppupäätöksen aikarajaksi on sovittu loppuvuosi 2019. Jos päätös yhdistymisestä syntyy, toimintojen yhteensovittaminen kestää vuosia.

Potilasliitto huolissaan turvallisuudesta

Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen perää työryhmältä valmisteluvaiheeseen konkreettisia ehdotuksia siitä, miten potilasturvallisuus järjestettäisiin jättilaboratoriossa.

Isossa organisaatiossa olisi resurssien puolesta edellytyksiä huolehtia siitä nykyistä paremmin.

– Tosiasia on, että meille tulee säännöllisesti tietoon tapauksia, joissa näytteet ovat joko kadonneet tai potilas on saanut väärän ihmisen tulokset käsiinsä. Miten hankkeessa varmistettaisiin potilasturvallisuus ja yksityisyyden suoja? Koistinen kysyy.

Koistinen kertoo tutustuneensa kolmen laboratoriojätin yhdistymishankkeeseen ja pitää sitä lähtökohtaisesti oikeansuuntaisena pyrkimyksenä.

Hän pitää kotimaisen osaamisen turvaamista hyvin tärkeänä. Kuitenkin Koistinen epäilee, tulisiko jättiuudistus kaikin osin onnistumaan aluksi.

– Realistinen pelkoni on, että jos hankkeen tavoitteissa ei onnistuta, säästöjä haetaan yhdistymisen jälkeen lakkauttamalla näytteidenottopisteitä.