KOLUMNIT Uutiset

Kolumni: EU-kokousten keskittäminen Helsinkiin säästää rahaa mutta etäännyttää kansalaiset

Suomi on päättänyt keskittää tulevan EU:n puheenjohtajakautensa kokoukset Helsinkiin. Edellisellä kaudella 2006 kokouksia pidettiin myös muualla. Kokousten keskittäminen helpottaa turvallisuusjärjestelyjä ja säästää rahaa, mutta ei ole omiaan tuomaan EU:ta lähemmäs kansalaisia.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana kättelivät Kittilässä syksyllä 2006 järjestetyssä puolustusministerien epävirallisessa tapaamisessa. Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana 2006 heinäkuun alusta joulukuun loppuun.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana kättelivät Kittilässä syksyllä 2006 järjestetyssä puolustusministerien epävirallisessa tapaamisessa. Suomi toimi EU:n puheenjohtajamaana 2006 heinäkuun alusta joulukuun loppuun.

Suomen kolmas kausi EU:n puheenjohtajamaana käynnistyy heinäkuun alussa. Puheenjohtajuuden merkitystä on vähentänyt se, että Eurooppa-neuvostoa johtaa nykyisin pysyvä puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajuuskausi osuu kuitenkin mielenkiintoiseen hetkeen, koska alla ovat EU-vaalit ja mahdollinen Britannian ero.

Myös vääntö EU:n tärkeimmistä henkilövalinnoista käy kuumana. Jos aikataulu pitää, uusi EU-komissio aloittaa Suomen puheenjohtajuuden aikana marraskuussa. Vahtivuorolle osuu lisäksi unionin monivuotisen rahoituskehyksen viimeistely.

Suomen puheenjohtajuusohjelman valmistelu käynnistyi keväällä 2018 parlamentaarisessa ryhmässä. Työryhmä muotoili tavoitteiksi muun muassa kestävän ilmastopolitiikan, turvallisuuden lisäämisen ja talouden vakauttamisen. Ohjelman lopullinen versio on määrä julkistaa kesäkuussa.

 

Suomi on päättänyt järjestää kaudellaan ainakin kuusi ministerikokousta. Lisäksi Suomessa järjestetään virkamiestason kokouksia. Toisin kuin aiemmin, kokoukset on päätetty keskittää Helsinkiin.

Kun Suomi toimi EU-puheenjohtajamaana viimeksi vuonna 2006, kokouksia pidettiin ympäri maata. Kokousten keskittämistä nyt Helsinkiin perustellaan kustannus- ja turvallisuussyillä.

Perustelu on ymmärrettävä. Turvallisuusjärjestelyt ovat helpompia, kun delegaatioita ja turvallisuuskoneistoa ei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen. Halvempaakin se on.

Kolikolla on silti toinenkin puoli. Muutaman kokouksen tuominen maakuntiin toisi EU:ta lähemmäs kansalaisia.

Tarvetta kiinnostuksen lisäämiselle olisi. Edellisten EU-vaalien äänestysprosentti oli Suomessa tulkintatavasta riippuen joko 40,9 tai 39,1. Ensimmäinen luku kertoo kotimaan äänestysprosentin ja toinen luku ottaa huomioon myös ulkomailla äänestäneet suomalaiset äänioikeutetut.

Äänestysinto ei kummassakaan tapauksessa ollut häävi. Vaikeaa sen nostaminen on tulevissakin vaaleissa, jotka ovat jäämässä huhtikuun eduskuntavaalien varjoon.

 

Tulevan puheenjohtajakauden kokousten keskittäminen pääkaupunkiin on omiaan etäännyttämään kansalaisia EU:sta entisestään. Varsinkaan pienempien kokousten tuominen maakuntiin tuskin olisi ylivoimainen ponnistus, jos halua siihen olisi.

Osaamista kokousten järjestämiseen Suomessa on. Siitä saatiin vakuuttava näyttö viime kesänä, jolloin Suomessa järjestettiin presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huipputapaaminen lyhyellä varoitusajalla.

Yllätyskokouksen tai miksei parinkin siirtäminen sittenkin pääkaupunkiseudulta maakuntiin voisi olla seuraavalta hallitukselta järkevä peliliike. Lentokenttiä on ympäri maata.

Uusimmat