Uutiset

Kolumni: Eurooppa hukkuu ruokaan

Ruokahävikistä on puhuttu meillä vuosia ja kuluttajat ovat saaneet rokkakaupalla hyviä neuvoja, joilla hävikkiä voidaan pienentää. Kaupat ovat tehneet hävikin eteen paljon töitä ja siellä parantuneet luvut puhuvat jo puolestaan.

Mutta oli valistus mennyt perille tai ei, niin Euroopassa ja Suomessa puhutaan edelleen valtavista tonnimääristä.

EU on ottanut asiakseen vähentää hävikin määrä puoleen vuoteen 2030 mennessä. Ja syytä on. Koko EU-alueella heitetään ruokaa menemään noin 89 miljoonaa tonnia vuosittain.

Luvut nousevat päätähuimaaviksi, kun ne muutetaan rahaksi ja päästöiksi. On arvioitu, että tämä ruokavuori aiheuttaa 143 miljardin euron kustannukset ja 170 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästäjä vuosittain.

Suomi ei ole luokan huonoin, sillä eniten ruokaa tuhlataan Alankomaissa. Siellä vuosittain jätevuori on yli 540 kilon suuruinen kansalaista kohden. Suomi on listassa 10. sijalla. Ruokaa heitetään roskiin 189 kiloa henkeä kohti.

Kauppojen osuus hävikistä on Suomessa enää alle 20 prosenttia. Päivittäistavarakauppa ry:n selvityksen mukaan hävikiksi päätyy keskimäärin 1,7 prosenttia elintarvikkeista.

Kaupalla on monia työkaluja. Sähköinen ennuste- ja tilausjärjestelmä, logistiikan tehostaminen ja hintojen alentaminen silloin, kun parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä -merkintä lähestyy. Kauppa voi antaa ruokaa myös hyväntekeväisyyteen tai hävikkiruokaa voidaan käyttää teollisten prosessien raaka-aineena.

Kotitaloukset voivat tehdä itse paljon. Oikea säilytys, pakastaminen, tarkka suunnittele ja kauppalistan teko ovat käyttökelpoisia niksejä, mutta kotitaloudet, joissa ei syntyisi lainkaan hävikkiä, ovat vain harvojen onnistumisia.

Kauppojen aukioloajat vapautuivat viime vuoden alussa. Moni ehkä ajatteli, että nyt voin kipaista kaupassa milloin vain. Turha hamstrata ruokaa useammaksi päiväksi. Aukiolojen vaikutuksista hävikkiin on tuskin vielä selvityksiä. Omalla kohdallani aukiolot eivät ole muuttaneet mitään. Kauppareissu maaseudulta tietää ajokilometrejä, joten joka päivä ei unohtunutta maitotölkkiä lähdetä ostamaan.

Päijät-Hämeessä Padasjoella 4H-yhdistys oli vielä vuosi sitten täynnä tarmoa. Yhdistys aikoi avata maan ensimmäisen hävikkiruokakaupan. Hankkeeseen oli saatu starttiavustusta ja kunnassa haettiin innolla kaupalle kiinteistöä. Eri ruokatoimittajien kanssa oltiin yhteyksissä ja mallia otettiin Ruotsista.

Mutta hanke kutistui kokoon kuin kuivunut hedelmän kuori. Rahaa ei ollut riittävästi työntekijän palkkaamiseen ja kaupan ohjailu oli liian suuri pala yhdistykselle.

Oli ehkä naiivia olettaa, että lasten ja nuorten touhuihin keskittynyt 4H olisi voinut ponkaista muutaman tuhatlappusen turvin kaupan pystyyn. Mutta joku muu siihen varmasti pystyy valtakunnallisesti. Jäämme odottamaan uutta hävikkiruokaketjua mielenkiinnolla.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic