Uutiset

Kolumni: Kaksikielisyyden kehittyminen vaatii lapsen ympärille natiivipuhujia

Lapsi oppii vierasta kieltä sitä paremmin, mitä nuorempana sille altistuu. Kuva: Timo Marttila
Lapsi oppii vierasta kieltä sitä paremmin, mitä nuorempana sille altistuu. Kuva: Timo Marttila

Kaksikielisinä itseään mainostavat yksityiset päiväkodit kasvattavat suosiotaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Usein kyse on suomi-englanti -kieliparista.

Osa päiväkodeista on aidosti kaksikielisiä siinä mielessä, että ainakin osa työntekijöistä puhuu äidinkielenään päiväkodin toista kieltä, joka ei ole suomi. Osassa kaksikielisinä itseään mainostavista päiväkodeista suomenkieliset hoitajat puhuvat lapsille vaikkapa englantia suomalaisittain.

En laittaisi omaa lastani päiväkotiin, jossa hänelle puhuisi vierasta kieltä muu kuin natiivipuhuja. Tämä johtuu siitä, että pikkulapset omaksuvat uutta kieltä ennen kaikkea puheen rytmin ja intonaation kautta.

Muun kuin natiivipuhujan on lisäksi vaikea välittää täsmällisesti kielen lisäksi kieleen saumattomasti kytkeytyvää kulttuuria.

Moni
vanhempi toivoo lapsensa oppivan vieraita kieliä lähes natiivitasoisesti. Se on nykykäsityksen mukaan mahdollista, vaikkei lapsi olisikaan syntynyt kaksi- tai monikieliseen perheeseen.

Vieraan kielen artikulaation oppii sitä paremmin, mitä pienempänä on kosketuksissa kielen omakielisiin puhujiin.

Tärkeintä on aloittaa ennen kouluikää, sillä koulun alkaessa kielten oppimisen intensiivisin vaihe alkaa jo hiipua. Kielen oppimisen tehokkain herkkyyskausi jatkuu noin kuuteen ikävuoteen. Herkkyyskauden ohittamisen jälkeen vieraiden kielten oppiminen on mahdollista, mutta entistä työläämpää. Lasten yksilölliset erot vaikuttavat toki myös asiaan.

On
tunnettu tosiasia, että äidinkielen hyvä hallinta luo vahvan pohjan myös uusien kielten oppimiselle. Jos perhe muuttaa ulkomaille, missä lapsi kuulee uuden maan kieltä omaa äidinkieltään enemmän, hän oppii todennäköisesti enemmistökielen natiivitasoisesti. Sama koskee ulkomaille adoptoitujen lasten kielen kehitystä uudessa kotimaassa. Mitä enemmän ja mitä nuorempana kielelle altistuu, sitä paremmin sen oppii.

Kielen omaksumisessa kuten muussakin oppimisessa tärkeää on säännöllisyys. Esimerkiksi kesän aikana ei kannata pitää taukoa, jos on päättänyt kielikylvettää lastaan.

Vauva
tai
taapero ei opi uutta kieltä esimerkiksi vieraskielisiä videoita katselemalla tai yksin vieraskielisiä lauluja kuuntelemalla. Kielen oppiminen vaatii aktiivista vuorovaikutusta pienokaisen ja natiivipuhujan välillä. Käytännössä kyse on leikistä ja arkisten hoitotoimenpiteiden suorittamisesta kohdekielellä eli asioiden sanoittamisesta.

Esimerkiksi vieraskielisen hoitajan tai au pairin palkkaaminen voi olla tehokas keino antaa lapselle mahdollisuus uuden kielen oppimiseen. Vieraskielinen musiikkileikkikoulu ja vastaavat aktiviteetit tukevat nekin kielen omaksumista.

palaute@lannenmedia.fi

Uusimmat