Uutiset

Kommentti: AKT:n ja Merimiesunionin lakolla ratkotaan, mikä liitto heiluttaa tahtipuikkoa satamissa

Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamia reilun viikon päästä uhkaavan lakon taustalla näyttäisi olevan valtakamppailu siitä, kuka heiluttaa tahtipuikkoa näillä talouselämän kannalta keskeisillä työmailla.

Auto- ja Kuljetustyöntekijäliitto (AKT) ja Suomen Merimiesunioni (SMU) uhkaavat työtaistelulla, jos eivät saa jäseninään oleville nosturinkuljettajille ja satamavalvojille omaa työehtosopimusta.

Tällä hetkellä satamissa sovelletaan kaikkiin työntekijöihin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta, jossa työntekijäpuolen edustajana on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL.

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tällä viikolla, että lakkoon menossa olevat työntekijät ovat pääosin JHL:n jäseniä, mutta työntekijöitä on viime aikoina siirtynyt JHL:stä AKT:n jäseniksi.

Ehkä satamien työntekijöistä on alkanut tuntua, että ärhäköiksi mielletyt kuljetusliitot ajavat heidän etujaan pitkässä juoksussa tehokkaammin kuin kuntien ja valtion työntekijöitä laajasti edustava JHL.

Viittä satamaa koskevan lakonuhan piirissä on arviolta 25–40 henkilöä. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin suuremmasta asiasta.

Satamissa on yhteensä noin 300–350 satamavalvojaa ja nosturinkuljettajaa. Näihin ammattiryhmiin kuuluu yli puolet satamien koko työvoimasta.

Työnantajapuoli pitää selvänä, että AKT:n ja Merimiesunionin tavoitteena on ulottaa vaatimuksensa omasta työehtosopimuksesta kaikkiin satamiin.

JHL:n kannalta tilannetta voi pitää kiusallisena. Liitto on neljä kertaa AKT:tä suurempi, mutta jäsenien menettäminen on ammattiliitossa aina epäonnistuminen.

JHL:llä on sopimusoikeudet satamien työehtoihin ja liitto on mukana setvimässä lakonuhkaa. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine asetteli sanojaan varovasti, kun Lännen Media perjantaina tiedusteli häneltä satamia koskevan riidan asetelmista.

-Jokaisella on vapaa järjestäytymisoikeus. Satamissa on ollut jo pitkään liikehdintää eri ammattiryhmissä. Siellähän on työskennelty rinnakkain, ja tietyissä ammattitehtävissä on ollut enemmän AKT:läisiä kuin JHL:n jäseniä. Nyt jotain liikehdintää on edunvalvonnan osalta, ja sitä selvitellään, Niemi-Laine kertoo.

Niemi-Laineen mukaan JHL ja AKT ovat edelleen puheväleissä. Hänen mukaansa ei ole nähtävissä, että liittojen välinen kamppailu jäsenistä voisi laajentua jotenkin satamien ulkopuolelle.

-Minä en ole ainakaan ollut missään tonttipolitiikkakeskustelussa mukana.

Ammattiyhdistysliikkeelle liittojen väliset kamppailut ovat yleisesti ottaen hankalia tapauksia. Liittojen valta perustuu joukkovoimaan ja yksimielisyyteen, kun kiistat viestivät ennemminkin tyytymättömyydestä ja hajanaisuudesta.

Jotain asetelmista kertoo se, että yleensä työtaisteluita käydään myös julkisuuskamppailuina. Tällä kertaa AKT ja SMU ovat pysytelleet vaitonaisina satamalakon taustoista, eivätkä liitot pukahda koko tilanteesta mitään edes omilla verkkosivuillaan.

Kirjoittaja on Lännen Median uutistoimittaja.

henripekka.kallio@lannenmedia.fi

"Shoppailua työehdoilla"

Työnantajapuolen mielestä satamien lakonuhassa on kyse työntekijäpuolen työehtoshoppailusta, jossa työmarkkinoilla keskeisessä asemassa olevan työntekijäryhmän etuja pyritään parantamaan olemassa oleva sopimusjärjestelmä sivuuttaen.
Työnantajapuolen mukaan riitä koskee työntekijöitä, joiden vuosiansiot ovat keskimäärin 50 000–70 000 euroa.
Työmarkkinoihin perehtynyt sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta arvioi perjantaina Kauppalehdessä, että AKT ja SMU haluavat lisätä painostusvoimaansa työmarkkinakentällä vetämällä ammattiliittojen rajoja uusiksi.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti