Uutiset

Kommentti: Paperikoneita menee kiinni vielä lisää – Euroopassa näkyy kulutuksen kääntyminen laskuun

Stora Enson päätös sulkea hienopaperilinja Oulussa ei ollut suuri yllätys. Sillä ei ole mitään tekemistä nykyisen metsäkeskustelun kanssa.
Stora Enson Oulun tehdas sulkee paperilinjansa ja jatkaa kartonkitehtaana. Kuva: Jussi Saarela
Stora Enson Oulun tehdas sulkee paperilinjansa ja jatkaa kartonkitehtaana. Kuva: Jussi Saarela

Stora Enson päätös yllätti Oulussa, mutta ei se maailman paperinkulutusta koskevien lukujen valossa suuri yllätys ole.

Maailman suurimmilla paperimarkkinoilla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa paperinkulutus on jo laskenut useamman vuoden ajan. Se oli vuonna 2017 Yhdysvalloissa 218 kiloa henkeä ja Euroopassa 129 kiloa henkeä kohti.

Kehityksen suunta on näkynyt muun muassa siinä, että kartonki mukaan luettuna kulutus laskee rikkaissa Euroopan maissa. Hienoista kasvua on enää Puolan, Tshekin, Slovenian, Portugalin ja Italian tapaisissa maissa.

Voisi ajatella, että paperille olisi kasvavia markkinoita Kiinassa (kulutus 75 kg/asukas), muualla Aasiassa (20 kg/asukas) tai Afrikassa (13 kg/asukas). Digitalisaatio ajaa kuitenkin siellä ohi paperinkulutuksen. Jo kolmella neljästä afrikkalaisesta on kännykkä, ja siinä tarvittavat mediat.

Ei paperin kulutus silti yhtäkkiä lopu. Se on edelleen korkealla tasolla maailmassa, 57 kiloa/asukas. Mutta kun suunta on huolestuttava, metsäteollisuusyhtiöt tietysti kehitykseen reagoivat.

Stora Enson johto rauhoittelee, että digitalisaatio tarkoittaa kartongin kysynnän kasvua. Pakkausmateriaalia tarvitaan sitä enemmän, mitä enemmän verkkokaupoista ostetaan. Siksi Oulussa aloitetaan kraftlinerin tuotanto, mikä tarkoittaa ruskeiden pakkauslaatikoiden materiaalia.

Niin on tilastojen mukaan tapahtunutkin. Esimerkiksi Suomessa metsäyhtiöiden pakkauskartongin tuotanto kasvoi viime vuonna 5,4 prosenttia, mutta paino- ja kirjoituspaperin vain 1,9 prosenttia.

Sosiaalisessa mediassa paperikoneen sulkemispäätös ehdittiin jo yhdistää käynnissä olevaan metsäkeskusteluun. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa – ellei seuraava hallitus ryhdy tavoittelemaan nykyistä pienempiä hakkuumääriä.

Sen sijaan investointipäätöstä odottavat tehdashankkeet – Kemijärven ja Kuopion sellutehtaat ja lukuisat biopolttoaineita koskevat suunnitelmat – odottavat seuraavan hallituksen hakkuulinjauksia.

Paperikoneita ei Suomeen enää rakenneta, mutta sellun kysyntä maailmalla kasvaa. Siksi on lyhytnäköistä vaatia metsien käytön rajoittamista Suomessa.

Ei sellutehtaiden toteuttaminen Etelä-Amerikkaan ole sen ilmastoystävällisempää kuin Suomeenkaan. Suomessa metsätalouden harjoittaminen tapahtuu kuitenkin vastuullisten pelisääntöjen mukaan, mikä ei aina näytä olevan linja esimerkiksi Etelä-Amerikassa tai Kiinassa.

Uusimmat