Uutiset

Kommentti: Perussuomalaisten nousu sai kielet yhdenmukaisesti keskelle suuta

Muiden puolueiden kannalta on ongelmallista, jos suhtautuminen perussuomalaisiin vie huomion niiden omilta teemoilta vaalikampanjan viime metreillä.
Kuva: Joel Maisalmi
Kuva: Joel Maisalmi

Perussuomalaisten gallupnousu on ajankohtaistanut kysymyksen muiden kärkipuolueiden suhtautumisesta PS:iin mahdollisena hallituskumppanina. Perussuomalaiset nousi Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 15,1 prosentin kannatuksellaan, joten vaikka aihe on puolueille hankala, ne eivät voi kiertää sitä.

Sekä Sdp, kokoomus, keskusta että vihreät suhtautuvat PS-yhteistyöhön kriittisesti (LM:n verkkojuttu 30.3.). Kuin yhdestä suusta annetut kommentit jättivät kuitenkin tulkinnanvaraa.

Vastauksissa korostettiin ensin sitä, ettei mitään puoluetta suljeta keskustelujen ulkopuolelle etukäteen vaan vaalitulosta luvattiin kunnioittaa. Kommenttia täydennettiin kuitenkin heti perään viittaamalla oman puolueen ja perussuomalaisten edustaman arvopohjan erilaisuuteen.

– Ihmiskäsityksemme poikkeavat toisistaan, totesi Sdp:n Antti Rinne.

– Emme osallistu hallitusyhteistyöhön, jossa ei tunnusteta tasa-arvoa, suhtaudutaan vähättelevästi ihmisoikeuksiin tai suhtaudutaan kielteisesti kehitysyhteistyöhön, muotoili vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Arvopohjan erilaisuuteen vetosivat myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.

Arvopohja-argumentilla viitataan perussuomalaisten yhteydessä tietenkin maahanmuuttopolitiikkaan. Kokoomuksen Pesonen nosti ongelmaksi myös PS:n eurokriittisyyden ja Rinne talouspoliittiset linjaukset.

Varovaiset muotoilut ja lopullisen kannan jättäminen auki on harkittua. Eristäminen jo ennen äänestyspäivää antaisi aseen puheenjohtaja Jussi Halla-aholle. Se ei myöskään ole tapana suomalaisessa vaaliperinteessä, joka eroaa olennaisesti Ruotsin blokkipolitiikasta, jossa äänestäjä ottaa uurnilla kantaa pääministeripuolueen lisäksi tulevaan hallituspohjaan.

Gallupien muiden kärkipuolueiden kannalta PS:n nousu on kiusallista, jos niiden suhtautuminen hallitusyhteistyöhön Halla-ahon kanssa alkaa kiinnostaa julkisuudessa puolueiden omia linjauksia enemmän. Ne tuskin haluavat, että gallupkolmonen tulisi määritelleeksi viimeisten viikkojen agendan.

PS:n linja henkilöityy puheenjohtaja Halla-ahoon, jonka johtamana puoluetta ei pidetty enää hallituskelpoisena jakaantumisen jälkeen kesällä 2017.

Ei olisi ihme, jos puolueet yrittäisivät loppumetreillä myös sohaista Halla-ahoa tämän omilla aseilla. Tästä saatiin esimakua, kun Sdp:n Antti Rinne korosti, että Suomen pitää pystyä palauttamaan turvapaikanhakijat, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Puheenjohtajilla on vielä pari viikkoa aikaa pyöritellä sanojaan. Sen jälkeen heidän on ratkaistava, sulkeako perussuomalaiset yhteistyön ulkopuolelle vai yrittää syleillä Halla-aho harmittomaksi.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Uusimmat