Uutiset

Korona-rokotteen odottelu ei ole ratkaisu. "Ei sellaista mikään yhteiskunta romahtamatta kestä", sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander

Elinkeinoelämä haluaa alakoulut auki ja lapset tarvittaessa päiväkotiin, etteivät etätyöt häiriinny. Koronatesteistä, suojamaskeista ja jäljittäjistä on kuitenkin kova pula, kun rajoituksia ryhdytään purkamaan.
Epidemian kanssa on opittava elämään siihen saakka, kunnes rokote tulee, sanoo EK:n exit-ryhmän puheenjohtaja, Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Kuva: Silja Viitala / Arkisto
Epidemian kanssa on opittava elämään siihen saakka, kunnes rokote tulee, sanoo EK:n exit-ryhmän puheenjohtaja, Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Kuva: Silja Viitala / Arkisto

Elinkeinoelämä haluaa ”normalisoida” talouden, mikä tarkoittaa, että koronarajoituksia on alettava purkaa hallitusti.

Rokotetta ei voi jäädä odottamaan, taudin kanssa on elettävä ja yhteiskuntaa avattava, mutta niin, että viruksen leviämistä pystytään hallitsemaan.

Samoilla linjoilla EK:n kanssa on Keskuskauppakamari (KKK), jonka mukaan yhteiskunnan toiminta on palautettava niin lähelle normaalia kuin mahdollista

Molemmat kertoivat exit-strategioistaan keskiviikkona. Ne haluavat hallitukselta tiekartan paluusta normaaliin.

Testausta, jäljittämistä, tartunnoista ilmoittamista

KKK puhuu hybridistrategiasta, EK hallintastrategiasta, mutta molemmat tarkoittavat samaa asiaa. Testausta, altistuneiden jäljittämistä ja tartuntariskin minimointia työpaikoilla, kun sinne palataan.

Koronavapaan työympäristön turvaamiseksi EK haluaa, että kaikki oireiset voivat mennä maksuttomaan testiin työterveysasemalle. Testejä tarvittaisiin noin 12 000 päivässä.

Jos testissä ilmenee, että henkilöllä on koronavirustartunta, se pitäisi kertoa välittömästi työnantajalle.

Altistuneiden jäljittämiseen EK haluaa 1300–1600 jäljittäjää. Jokaisella lääkärillä pitäisi olla oikeus käynnistää jäljitys.

Työpaikoilla suojautumiseen tarvitaan 5 miljoonaa kansanmaskia päivässä

Kiinnostava kysymys on, miten työpaikoilla olevia suojataan tartuttamasta toisiaan. Turvavälit tietysti, mutta lisäksi tarvitaan kuusi miljoonaa kasvomaskia päivässä.

Sellaista määrää ei saada, ellei kotimaista tuotantoa kyetä käynnistämään.

EK:n exit-ryhmään kuuluva Leena Niemistö haluaa kansalliset maskistandardit, eikä vaatisi hengityssuojainten EU:n sertifiointia. Silloin pysyttäisiin tuottamaan työssä käyvien päivittäin tarvitsemat 5 miljoonaa kasvomaskia. Se olisi Niemistön kuvailun mukaan ”kansanmaski”. Sairaalakäytössä tarve on miljoona laadukasta hengityssuojainta päivässä.

Jos halutaan hallita epidemiaa, maskeilla on suuri vaikutus, on Niemistön mielipide.

EK:n mielestä kouluihin voitaisiin palata jo vapun jälkeen. Ravintolat voisivat avautua toukokuun jälkipuoliskolla ja lasten harrastustoiminta voisi käynnistyä alkukesällä. Suuria tapahtumia EK ei antaisi kuitenkaan järjestää ennen kuin syksyllä ja riskiryhmäläiset voisivat pysyä neljän seinän sisällä vuoden loppuun saakka.

Rajoitusten hinta alkaa olla liian kova kansantaloudelle

Myös Suomen Yrittäjät haluaa alkaa rajoitusten purkamisen. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi jo runsas viikko sitten, että rajoituksia pitäisi päästä nopeasti purkamaan.

Niiden hinta alkaa käydä kalliiksi: 1,2-1,5 miljardia euroa viikossa jää bkt:tä kertymättä.

– Ei sellaista mikään yhteiskunta romahtamatta kestä. Epidemian kanssa on opittava elämään siihen saakka, kunnes rokote tulee, sanoo EK:n exit-ryhmän puheenjohtaja, Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic