Uutiset

Korona syrjäytti kansallisylpeyden – EU-parlamentti pysyy Brysselissä ja voisi pysyä jatkossakin, jos Ranska nöyrtyisi

Päätös järjestää EU-parlamentin täysistunto Brysselissä lisää kritiikkiä nykyjärjestelyjä kohtaan, kirjoittaa Lännen median toimittaja Daniel Wallenius
Euroopan parlamentin istuntosali Strasbourgissa on tänäänkin tyhjä. Kuva: epa08212528
Euroopan parlamentin istuntosali Strasbourgissa on tänäänkin tyhjä. Kuva: epa08212528

Mannerlaatat ovat siirtyneet paikoiltaan, on tapahtunut ihme. Euroopan parlamentti pysyy tässä kuussa Brysselissä.

Syynä on koronavirus. Ilman sitä 705 europarlamentaarikkoa avustajineen olisi jälleen kerran pakannut kamansa ja matkustanut Brysselistä Strasbourgiin. Näin he tekevät normaalisti 12 kertaa vuodessa, tänä vuonna siis korkeintaan 11.

Pääosa parlamentin työstä tapahtuu juuri Brysselissä. Kerran kuussa parlamentti kokoontuu täysistuntoon Ranskaan. Paitsi nyt.

Kun Euroopan yhdentymiskehityksen aloittanut Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin, sen päämaja oli Luxemburgissa. Siellä ei kuitenkaan ollut sopivia tiloja järjestön yleiskokoukselle, joten aiemmin perustettu Eurooppa-neuvosto tarjosi omia tilojaan Strasbourgissa.

Kun hiili- ja teräsyhteisön jäsenet perustivat Euroopan talousyhteisön, joka myöhemmin kehittyi Euroopan unioniksi, yleiskokoukset jatkuivat Strasbourgissa. Komission ja ministerineuvoston työ kuitenkin keskittyi Brysseliin, mikä teki järkevämmäksi sen, että EU-parlamentinkin työ siirtyi yhä enemmän sinne.

Nykyinen käytäntö vakiintui vähitellen 1990-luvulle mennessä. Vuonna 1992 jäsenmaat tekivät virallisen sopimuksen siitä, että täysistunnot järjestetään Strasbourgissa, parlamentin jäsenten työ tapahtuu Brysselissä ja parlamentin henkilökunta istuu Luxemburgissa.

Kahden kaupungin järjestelmää on kritisoitu vuosia, ja osa kritiikistä tulee europarlamentaarikoilta itseltään. Ensinnäkin ralli Strasbourgiin maksaa arviolta noin 100–105 miljoonaa euroa vuodessa. Se on 0,1 prosenttia EU-budjetista, mutta merkittävä summa silti. Toisekseen Louise Weissin nimeä kantavan parlamentin Strasbourgin päärakennuksen pystyttäminen maksoi 470 miljoonaa euroa.

Kritiikkiä on myös kohdistunut Brysselin ja Strasbourgin välisten matkojen ilmastovaikutuksiin. Parlamentin matkustaminen kaupunkien välillä aiheuttaa vuodessa vajaat 20 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Se vastaa 4 900 menopaluulentoa Berliinistä New Yorkiin.

Jatkuva reissaaminen käy voimienkin päälle.

Kun tällä viikolla tajutaan, että täysistuntojen järjestäminen onnistuu Brysselissäkin, lisääntyy kritiikki kahden kaupungin järjestelmää kohtaan entisestään.

Sitä ei kuitenkaan muuteta, sillä tämä vaatisi kaikkien 27 EU-maan yksimielisen päätöksen. Se on utopiaa.

Koska lähes kaikki EU:n toiminnot ovat keskittyneet muutenkin Brysseliin, parlamentti olisi järkevämpää siirtää kokonaan sinne. Tätä puoltaa myös se, että Strasbourgiin on vaikeaa ja kallista matkustaa. Kaupungin hotellikapasiteettikaan ei meinaa riittää täysistuntoviikoille.

Strasbourgille parlamentin lähdöllä olisi massiiviset taloudelliset vaikutukset. Ja satoja miljoonia maksaneelle parlamenttirakennuksellekin pitäisi keksiä jonkinmoista käyttöä.

Tärkein syy sille, miksi sadat europarlamentaarikot ovat tien päällä kerran kuussa, on kansallisylpeys. Jos parlamentti siirretään kokonaan Brysseliin, EU:n keskeisimmät paikat ovat Belgiassa ja Luxemburgissa, eikä Ranskalle jää mitään.

Tämä ei tietenkään Ranskalle käy, joten reissaaminen jatkuu.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic