Uutiset

Koronaepidemian ennusteet ovat Suomessa työn alla – "Katsomme kaikkea aina espanjalaisesta lähtien"

Uuden koronaviruksen vaikutuksia arvioidaan kolmiportaisella asteikolla samoin kuin edellisessä varautumissuunnitelmassa. Vertailukohtia haetaan aiemmista pandemioista.
Vuonna 2012 laaditussa suunnitelmassa keskivaikean pandemian arvioitiin vievän sairaalahoitoon kahdeksan viikon aikana noin 28 000 ihmistä. Kuva: Petri Huhtinen
Vuonna 2012 laaditussa suunnitelmassa keskivaikean pandemian arvioitiin vievän sairaalahoitoon kahdeksan viikon aikana noin 28 000 ihmistä. Kuva: Petri Huhtinen

Uuden koronaviruksen mahdollisista vaikutuksista laaditaan parhaillaan valtakunnallista arviota. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama koordinaatioryhmä käsittelee skenaarioita keskiviikkona.

– Valmista ei tältä osin vielä ole, sanoo työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Vuonna 2012 päivitetyssä, infuenssapandemiaa koskevassa kansallisessa varautumissuunnitelmassa vertailukohtina käytettiin neljää 1900-luvun influenssapandemiaa. Näin tehdään nytkin.

– Tarkastelemme kaikkea aina espanjalaisesta lähtien, Varhila vahvistaa.

Espanjalaisella hän tarkoittaa vuoden 1918 influenssapandemiaa, jota kutsutaan espanjantaudiksi.

Ei julkistuskelpoinen toistaiseksi

Pandemian mahdollisia vaikutuksia arvioidaan kolmiportaisella asteikolla lievästä keskivaikeaan ja vaikeaan.

Varhilan mukaan tällä jaottelulla tehdään arvioita myös mahdollisista luvuista.

Ne koskevat muun muassa sairastuneiden, sairaala- ja tehohoitoa vaativien sekä menehtyneiden määrää. Myös kohdistuminen eri väestöryhmiin arvioidaan.

Julkisiksi arviot eivät vielä tule.

– Oletan, että työ ei ole vielä huomenna (keskiviikkona) valmis, ja siten emme ole myöskään varautuneet tiedottamaan asiasta, Varhila sanoo.

Luvut muistuttavat vuoden 1957 pandemiaa

Parhaillaan seurattavan uuden koronaviruksen kaikkia arvioinnin kannalta oleellisia ominaisuuksia ei vielä tunneta, mikä vaikeuttaa skenaarioiden laadintaa. Suoria johtopäätöksiä aiemmista influenssapandemioista ei myöskään voi tehdä.

Maailmalla tämänhetkistä näkymää vertaillaan lukujen perusteella useimmiten vuoden 1957 aasialaisinfluenssaan – tosin sillä erolla, että nyt ovat muuttuneet sekä ihmisten liikkuvuus että torjuntatoimien tehokkuus.

Aasialaiseen sairastui arviolta lähes joka kolmas suomalainen, ja kuolleisuus oli 0,14 prosenttia eli hieman nykyisiä kausi-influenssia suurempi. Kolmiportaisessa jaottelussa pandemia luokiteltaisiin keskivaikeaksi.

Tämänhetkiset arviot uuden koronaviruksen sairastuttavuudesta ovat 30-40 prosenttia.ja tappavuudesta 0,1 prosenttia. Luvut ovat siis hyvin lähellä vuoden 1957 pandemiaa.

Edellinen suunnitelma: 3000 – 9000 kuolemantapausta

Skenaarioiden avulla pyritään muun muassa mitoittamaan terveydenhuollon resursseja ja arvioimaan eritasoisten pandemioiden muita yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Edellisessä varautumissuunnitelmassa vaikutuksia arvioitiin tilanteessa, jossa tehokasta lääkettä ei ole ja sairastuneita olisi 35 prosenttia väestöstä.

Tapausten oletettiin jakautuvan pääosin kahdeksan viikon aikajaksolle, jonka kuluessa olisi kahden viikon epidemiahuippu kutakuinkin neljä viikkoa pandemia-aallon alkamisesta.

Huippuviikolla sairaita olisi yli puoli miljoonaa. Keskivaikeassa pandemiassa yli 1 200 ihmisen laskettiin olevan tehohoidon tarpeessa samanaikaisesti, ja noin puolet tästä tarvitsisi hengityskonetta.

Vuonna 2012 arvioitiin lievässä pandemiassa menehtyvien määräksi noin 3 500, keskivaikeassa yli 5 500 ja vaikeassa yli 9 000.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic