Uutiset Helsinki

Koronaepidemian taittaminen vaatii mittavaa jäljitystyötä: Jokaista sairastunutta kohti 2–3 ihmistä joutunut karanteeniin

Altistuneiden tavoittelu työllistää kaupunkeja. Helsingissä jäljitystyötä tekee yli 80 ihmistä.
Kuva: Jussi Nukari
Kuva: Jussi Nukari

Terveydenhoitohenkilökunnalla on edessään iso työ, kun koronapotilaiden altistamia ihmisiä jäljitetään entistä tarkemmin ja määrätään karanteeniin. Koronaepidemian pahiten vaivaamissa pääkaupunkiseudun kunnissa jokaista sairastunutta kohti on määrätty kotiin noin 2–3 altistunutta.

Luvut todennäköisesti kasvavat, kun rajoitustoimia puretaan ja ihmiset alkavat kohdata toisiaan enemmän. Karanteenipäätöksiä odotetaan lisää myös sen takia, että tietoon tulee enemmän tautitapauksia, kun testausta lisätään.

Altistuneiden jäljittäminen on kuin salapoliisityötä, jota hoitajaryhmät tekevät omien kuntiensa alueella. Puhelinhaastattelussa sairastuneen kanssa käydään läpi niin perhe, tavatut ystävät, kollegat kuin tilaisuudet, joissa sairastunut on käynyt, kertoo Vantaan tartuntatautiylilääkäri Kirsi Valtonen.

Vantaalla karanteeniin laitettuja oli viime viikolla kerättyjen tietojen mukaan yli 1  200, kun sairastuneita oli samaan aikaan noin 300. Osa sairastuneista on altistanut paljon ihmisiä, osa ei välttämättä ketään.

–  Prosessi on nyt jo todella työllistävä, kun miettii, että olemme soitelleet 1  200 ihmiselle, ja heille annetaan vielä numero, johon he voivat tarvittaessa olla yhteydessä. Heille soitetaan myös karanteenin päättyessä, Valtonen kertoo.

”Pääsääntöisesti onnistuttu hyvin”

Espoon perusturvajohtajan Juha Metson mukaan leviämisen estämisessä on onnistuttu toistaiseksi hyvin.

–  Pääsääntöisesti tämä on onnistunut hyvin, kuten käsittääkseni koko Suomessa. Kansalliset skenaariot on alitettu koko ajan, Metso toteaa.

Espoossa oli laitettu viime viikon tiedoin karanteeniin hieman toista tuhatta ihmistä, kun sairastuneita oli samaan aikaan nelisensataa. Helsingissä kotiin oli käsketty perjantaihin mennessä yhteensä noin 4  000 ihmistä, kun sairastuneita oli 1  642.

Helsingin kaupungilta kerrotaan, että jäljitystyötä tekee Helsingissä yli 80 työntekijää. Vantaalla heitä on kymmenkunta.

Perheenjäsenet altistuneita

Karanteeni tarkoittaa ihmisen liikkumisvapauden rajoittamista. Karanteenipäätöksen yhteydessä varmistetaan, että joku tuo kotiin ruokaa ja muita tarpeita, koska kauppaan ei saa itse mennä. Samalla kartoitetaan, onko perheessä riskiryhmäläisiä, joita pitäisi siirtää muualle asumaan.

Ohjeena on, että ulkona saa käydä, mutta lähikontakteja ei saisi olla. Ansiomenetystä korvataan tartuntatautipäivärahalla.

Vartti on yleisesti käytetty kriittinen aika, joka määrittää sen, voisiko henkilö olla sairastumisvaarassa.

–  Automaattisesti kaikki perheenjäsenet ovat altistuneita. Haasteita tulee tietyissä työpaikoissa siitä, kenen kohdalla 15 minuuttia täyttyy. Sitä yritetään haarukoida mahdollisimman hyvin, Kirsi Valtonen Vantaalta kertoo.

Lisäapua kontaktien jäljittämiseen odotetaan kännykkäsovelluksesta, joka hallituksen mukaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja jota kehitetään parasta aikaa.

Karanteenia ei voi valvoa

Altistuneiden jäljittäminen ja karanteenit ovat testauksen ja hoidon ohella keskeisiä keinoja, joilla hallitus yrittää irrottaa Suomen lamaannuttavista rajoitustoimista. Jotta rajoituksia voidaan purkaa, tautia pitää saada kuriin muulla tavoin.

Miten karanteenit ovat toimineet? Sitä on mahdotonta tietää, koska välineitä ihmisten liikkumisen valvontaan ei ole.

Valtonen arvioi, että vaikeinta kotona pysyminen on mielenterveyspotilaille, päihderiippuvaisille ja orastavista muistisairauksista kärsiville.

–  Valtaosa ymmärtää karanteenin merkityksen hyvin. Syrjäytyneiden ihmisten kohdalla se voi olla haastavaa, mutta heitä on ollut toistaiseksi vähän, Valtonen kertoo.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic