Uutiset

Koronainfektion jälkeiset pitkäaikaisoireet ovat yleisiä – Kirjo yltää hengenahdistuksesta verenpainetautiin ja masennukseen

Kansainvälisten tutkimusten mukaan kolmen kuukauden jälkeen oireista kertoo joka toinen sairaalahoidossa ollut ja kotona selvinneistäkin joka neljäs.
Merkittävä osa oireisen koronavirustartunnan sairastaneista kertoo erilaisista pitkään jatkuneista oireista. Mitä vaikeampi tauti on ollut, sitä todennäköisempiä ovat myös pitkäaikaisoireet. Sairaalahoidossa olleista joka toinen kertoi oireista vielä kolmen kuukauden kuluttua, Kuva: epa08846972
Merkittävä osa oireisen koronavirustartunnan sairastaneista kertoo erilaisista pitkään jatkuneista oireista. Mitä vaikeampi tauti on ollut, sitä todennäköisempiä ovat myös pitkäaikaisoireet. Sairaalahoidossa olleista joka toinen kertoi oireista vielä kolmen kuukauden kuluttua, Kuva: epa08846972

Koronavirusinfektio jättää elimistöön jälkensä ja aiheuttaa eriasteisia oireita pitkään varsinaisen covid-19 -taudin jälkeen.

Kiinalaistutkimuksen mukaan sairaalahoidossa olleista koronapotilaista joka toinen kertoi yleisoireista vielä kolmen kuukauden jälkeen.

– Erilainen väsyminen ja runsas hikoilu olivat tavallisimpia oireita. Kipuja ja kolotuksiakin tuntui olevan usemmalla kuin kontrolliryhmässä, kertoi erilaisia tutkimuksia tiedotustilaisuudessa referoinut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen.

Niin sanotussa prepress-vaiheessa oleva tutkimus toteutettiin pandemian alkulähteenä pidetyssä Wuhanissa. Tutkimusaineistoissa oli noin 540 koronainfektion vuoksi sairaalahoidossa ollutta sekä kontrolliryhmä, joka koostui Wuhanin kaupunkialueella asuvista vapaaehtoisista.

Järvinen pitää vertaamista kontrolliryhmään tutkimuksen arvokkaimpana antina.

Karvanlähtö ei todennäköisesti liity suoraan koronavirukseen, vaan sairaalahoitoon

Kiinalaistutkimuksessa lähes 40 prosentilla oli oman ilmoituksensa mukaan hengitystieoireita vielä kolmen kuukauden kuluttua sairaalahoidosta.

Esimerkiksi rasituksen jälkeisestä hengenahdistuksesta kertoi 21 prosenttia sairaalahoidossa ollut, kun kontrolliryhmässä osuus oli viisi prosenttia.

Sydän- ja verisuonielimistön oireita oli 13 prosentilla (kontrolliryhmässä 0,5), rintakipua 12 (0%) ja yskään seitsemällä prosentilla (0,5%) .Punastumisen kertoi lisääntyneen viisi prosenttia potilaista, kun kotrolliryhmässä osuus oli nolla.

Myös psykososiaaliset pitkäaikaisoireet olivat Wuhanissa yleisiä. Niistä kertoi lähes joka neljäs sairaalahoidossa ollut.

Uneliaisuudesta kärsi 18 prosenttia (kontrolliryhmässä 5%), ahdistuneisuudesta seitsemän (1,6%) ja masennuksesta neljä prosenttia (1%) tutkimuksessa olleista koronapotilaista.

Karvanlähdöstä kertoi lähes joka kolmas sairaalahoidossa ollut.

– Tämä tunnetaan aika hyvin myös muista vaikeaa sairaalahoitoa vaativita infektioista, joten se ei välttämättä liity spesifisti koronavirusinfektioon, Järvinen huomautti.

Myös kotona sairastaminen jättää pitkäaikaisoireita

Pitkäaikaisoireet ovat kuitenkin varsin yleisiä myös niillä oireisen koronainfektion sairastaneilla, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa. Tätä on tutkittu muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

– Vaikuttaisi siltä, että kolmen viikon kohdalla valtaosa on toipunut niin hyvin, että palaa normaalitoimintaan, Järvinen sanoi.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa jonkinlaisista oireista kertoi kuitenkin vielä kuukauden kuluttua yli 40 prosenttia ja kolmen kuukauden kuluttuakin lähes joka neljäs koronainfektion sairastanut.

– Oireet olivat sitä yleisempiä, mitä vaikeampioireinen kotona sairastettu tauti oli ollut.

Infektio lisää psykiatrisen diagnoosin todenäköisyyttä

Pandemian ja siihen liittyvän sosiaalisen eristämisen tai talousvaikeuksien on havaittu lisäävän mielenterveysongelmia. Maallikolle yllättävää lienee se, että niitä näyttää lisäävän myös itse koronavirusinfektio.

– Kohtalaisen tuore tieto isosta tutkimusmateriaalista kertoo, että infektio näyttäisi laukaisevan psyykkisiä häiriöitä sairastamisen jälkeen, Järvinen sanoo.

Hän huomauttaa, että myös muut vaikeat hengitystieinfektiot lisäävät psykiatrisen diagnoosin saamista. Koronaviruksen kohdalla vaikutus on tutkimuksen mukaan kuitenkin selvästi suurempi.

Uusi psykiatrinen diagnoosi saadaan tutkimuksen perusteella noin kaksi kertaa todennäköisemmin koronainfektion kuin esimerkiksi influenssan jälkeen.

Täsmähoitoa ei ole, joten hoidetaan oireita

Järvinen katsoo, että tieto koronainfektion jälkeisen, pitkittyneen oireilun yleisyydestä helpottaa monia.

– Suuri osa tuntuu myös pääsevän oireilusta aikanaan eroon, hän sanoi.

Joillakin oireet jatkuvat kuitenkin vaikeina ja pitkään. Järvisen mukaan esimerkiksi HUSin henkilökunnassa on useita sairaanhoitajia, jotka eivät ole vieläkään pystyneet palaamaan töihin keväällä sairastetun koronainfektion jälkeen.

– Tykyvyttömänä on (Suomessa) varmuudella tälläkin hetkellä sellaisia, jotka ovat olleet keväällä tehohoidossa.

Järvisen mukaan onkin tärkeää, että kaikkien vaikean taudin sairastaneiden työkyky selvitetään. Täsmähoitoa pitkittyneeseen koronaviruksesta johtuvaan oireiluun ei toistaiseksi ole.

– Joudumme antamaan oireenmukaista hoitoa ja tukemaan esimerkiksi rasituksensiedon nousemista, Järvinen sanoi.

– Oletan, että ajan kuluessa tietoa tullaan saamaan lisää ja opimme hoitamaan koronaviruksen jälkeisestä oireulusta kärsiviä potilaita nykyistä paremmin.

Juttua on muokattu 18.12. klo 15.37: täsmennetty tietoa keväällä sairastaneiden työkyvyttömyydestä.

Uusimmat

Fingerpori

comic