Uutiset

Koronakriisi kurittaa velkaantuneita: Ulosottojen helpotusten haku on kasvanut rajusti parissa viikossa – Yli 70-vuotiaiden häätöjä lykätään

Ulosottovirastoihin on saapunut eniten avunpyyntöjä palkansaajilta ja eläkeläisiltä, mutta myös yrittäjien yhteydenotot ovat lisääntyneet. Häätöjä lykätään, koska nyt ei sovi, että yli 70-vuotias käydään häätämässä kotoaan.
Valtakunnanvouti Juhani Toukola korostaa, että nykyiseen ulosottolainsäädäntöön sisältyy työkaluja, joilla velallisten poikkeuksellisia hankaluuksia voidaan helpottaa. Kuva: Marttiina Sairanen
Valtakunnanvouti Juhani Toukola korostaa, että nykyiseen ulosottolainsäädäntöön sisältyy työkaluja, joilla velallisten poikkeuksellisia hankaluuksia voidaan helpottaa. Kuva: Marttiina Sairanen

Ylivelkaantuneet suomalaiset hakevat nyt kiivaasti helpotusta ulosottomaksuihin. Koronakriisi on kasvattanut hakemusten määrää jo lähes puolella.

– Helpotusten hakeminen on lisääntynyt paljon. Heti kun poikkeustila alkoi, hakemusten määrä nousi noin 40 prosenttia, valtakunnanvouti Juhani Toukola kertoo Lännen Medialle.

Eniten hakemuksia on tullut palkansaajilta ja eläkeläisiltä, mutta myös yrittäjien yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Toukola korostaa, että nykyiseen ulosottolainsäädäntöön sisältyy työkaluja, joilla velallisten poikkeuksellisia hankaluuksia voidaan helpottaa.

Kriisi on johtanut myös siihen, että yli 70-vuotiaiden ulosottoon liittyviä häätöjä on jouduttu lykkäämään. Tapauksia on jo ollut.

– Yli 70-vuotiaan ihmisen pitäisi olla karanteenissa kotonaan, niin ei sovi nyt, että hänet käydään häätämässä.

Häätöhakemuksia tulee maan ulosottovirastoihin vuosittain yhteensä noin 7 000.

Kaksi tapaa, joilla ulosoton maksuun voi saada helpotusta

Laissa mainitaan sairaus ja muut erityiset syyt, joiden nojalla ulosmittauksia voidaan rajoittaa tai myöntää niistä vapaakuukausia.

Velallisella on lain mukaan kaksi tapaa, joilla ulosoton maksuun voi saada helpotusta.

Ensimmäinen on se, että velallinen voi saada yhdestä kolmeen vapaakuukautta per vuosi. Pienituloinen saa automaattisesti kaksi vapaakuukautta, ja kolmas voidaan antaa erityisellä syyllä.

Toinen tapa on, että ulosottovirasto voi päättää ulosmitattavan summan rajoittamisesta.

– Jos henkilön palkasta voidaan periä esimerkiksi 800 euroa kuussa, niin summa voidaan rajoittaa vaikka 400 euroon.

Yrittäjän tulon ulosmittausta voidaan rajoittaa

Yrittäjillä taloustilanteen huonontuminen näkyy usein nopeammin kuin palkansaajilla ja eläkeläisillä, joilla rahavirta jatkuu siihen asti, kun työsuhde on voimassa.

– Yrittäjän tulon ulosmittausta voidaan rajoittaa tai siitä voidaan luopua kokonaan, jos ulosottopidätykseen ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta, Toukola huomauttaa.

– Jos puolestaan työntekijä joutuu lomautetuksi tai työttömäksi, sekä palkkatulo että myös palkkatulon ulosmittaus loppuvat.

Toukola uskookin, että ne, joilla palkanmaksu jatkuu, pärjäävät koronakriisissä. Kulutaso perheissä voi kuitenkin nousta: esimerkiksi elantomenot voivat kasvaa, kun lapset syövät kotona eivätkä koulussa.

Verottaja suhtautuu nyt myötämielisesti äkkipysähdyksen kokeneeseen yrittäjään. Jos ulosotossa ei ole ollut ennestään mitään, veroja ei laiteta tällä hetkellä ulosottoon.

Vuokranantajienkin puolelta on osoitettu joustoa yrittäjiä kohtaan. Osa on tehnyt päätöksiä, ettei yrittäjiltä peritä vuokraa toistaiseksi ollenkaan.

– Nämä joustot ovat todella hyviä asioita.

Yrittäjien tilannetta vaikeuttaa se, jos yritys kaatuu

Avunpyynnöt velkatilanteen helpottamiseksi näkyvät Suomen suurimmassa ulosottovirastossa Helsingissä.

Johtava kihlakunnanvouti Visa Kallio Helsingin ulosottovirastosta sanoo, että ratkaisut tehdään aina yksilöllisesti. Helpottamisesta on tehty sekä kielteisiä että myönteisiä päätöksiä.

– On selvää, että koronakriisi vaikeuttaa velallisten tilannetta, Kallio toteaa.

Kallion mukaan muutokset näkyvät ulosotossa pienellä viipeellä. Hänen mukaansa on vaikea ennakoida, missä määrin kriisi lisää ylivelkaantuneiden määrää. Kokonaisuus riippuu kriisin pituudesta.

– Palkansaaja voi menettää palkkatulojaan. Yrittäjien tilannetta vaikeuttaa se, että jos yritys kaatuu, edessä ovat vielä paljon suuremmat menetykset.

Ulosotossa uusia ihmisiä 160 000

Uusia ulosottovelallisia kirjattiin 2019 lähes 160 000. Uudella velallisella ei ole ollut asioita vireillä ulosotossa edeltävän vuoden aikana.

Uusien velallisten määrä laski edellisvuodesta noin 12 prosenttia.

Ulosottovelallisten lukumäärä oli 2019 yhteensä 562 144. Kyseessä on eri velallisten lukumäärä, mikä on vuoden aikana ollut ulosoton asiakkaana. Näistä luonnollisia henkilöitä oli 507 170 ja oikeushenkilöitä, kuten yrityksiä, 54 972 kappaletta. Tämä määrä velallisia ei ole vuoden aikana koko ajan ulosotossa vireillä, vaan jossain vaiheessa kalenterivuonna.

Vuoden 2019 lopussa keskimääräinen velka ulosotossa oli n. 20 800 euroa per velallinen.

2019 lopussa noin 35 prosentilla velallisista oli ulosotossa korkeintaan 1 000 euroa. Yli 50 000 euron saatavia oli vireillä noin 9,5 prosentilla.

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Uusimmat

Näkoislehti

1.6.2020

Fingerpori

comic