Lounais-Häme Uutiset

Koronakriisi on vähentänyt merkittävästi suomalaisyritysten Venäjän-kauppaa – Matkustajaliikenteeltä suljettu itäraja aiheuttaa hankaluuksia

Tuore barometri kertoo, että Venäjällä on kuitenkin nyt avautunut uusia mahdollisuuksia digipalveluiden ja niihin liittyvän teknologian toimittajille sekä terveysalan yrityksille.
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen huomauttaa, että koronatilanne vaikeuttaa erityisen paljon suomalaisyritysten toimintaa Venäjällä, koska Suomen ja Venäjän raja on suljettu henkilöliikenteeltä. Kuva: Joel Maisalmi
Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen huomauttaa, että koronatilanne vaikeuttaa erityisen paljon suomalaisyritysten toimintaa Venäjällä, koska Suomen ja Venäjän raja on suljettu henkilöliikenteeltä. Kuva: Joel Maisalmi

Koronakriisi on viimeisen puolen vuoden aikana vaikuttanut merkittävästi suomalaisyritysten Venäjän-kauppaan. Tuoreen Venäjän-kaupan barometrin mukaan yli 40 prosenttia vastaajayrityksistä kertoo liiketoiminnan ja viennin vähentyneen ja yli kolmannes toteaa tuonnin supistuneen.

Suomen tavaravienti Venäjälle supistui yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Se on johtunut heikentyneen investointikysynnän ohella vahvasti heikentyneestä ruplasta tämän vuoden aikana.

Venäjän tuonnin arvo taas heikentyi lähes 40 prosenttia tammi-elokuussa verrattuna vuoden takaiseen. Syksyn barometritutkimukseen vastasi lähes 300 suomalaista Venäjän-kaupan tekijää 16.9.–12.10.

Venäjällä on kuitenkin avautunut nyt uusia mahdollisuuksia digipalveluiden ja niihin liittyvän teknologian toimittajille sekä terveysalan yrityksille. Matkustajaliikenteeltä suljettu itäraja ja henkilökohtaisia tapaamisia vaikeuttavat liikkumisrajoitukset aiheuttavat silti kaupalle haasteita.

– Koronatilanne vaikeuttaa erityisen paljon yritysten toimintaa Venäjän markkinoilla, sillä Suomen ja Venäjän raja on henkilöliikenteeltä kiinni, Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen huomauttaa.

Rekolaisen mukaan yritykset näyttävät reagoivan panostamalla Venäjällä läsnäoloon ja varautumalla paikallisiin liikkumisrajoituksiin.

– Yritykset ovat joko laskeneet taloudellisia tavoitteitaan tai venyttäneet suunnitelmiensa aikajännettä.

Venäjällä läsnäolon merkitys korostuu

Monet venäläiset asiakkaat ovat lykänneet investointeja, mikä heikentää Suomen teollisuuden vientinäkymiä. Yritykset hyödyntävätkin digitaalista markkinointia ja verkkokauppaa, vaikka eivät ole lisänneet myyntiä ja markkinointia viime vuosien tapaan.

Suomalaisyritykset kokevat Venäjän-kaupan suurimmiksi haasteiksi koronaviruksen ja heikentyneen ruplan. Yritysten toiminnassa korostuu nyt Venäjällä läsnäolon merkitys, mikä näkyy etäyhteyksien paikallisten tiimien ja kumppaniverkostojen hyödyntämisenä.

Tutkimuksen vastaajista 64 prosenttia ei ole muuttanut strategiaansa tai liiketoimintasuunnitelmiaan Venäjällä koronakriisin vuoksi. Vastaajista 36 prosenttia taas on muuttanut strategiaansa tai suunnitelmiaan joko kriisin avaamien mahdollisuuksien tai siitä johtuvien haasteiden vuoksi.

Vielä tämän vuoden kevään barometritutkimuksessa koronakriisin ja öljyn hintasodan yhteisvaikutuksen arvioitiin olevan tuhoisia Venäjän taloudelle. Maan selviämistä on kuitenkin edesauttanut koronakriisin rauhoittuminen kesällä, sopu öljyntuotannosta Saudi-Arabian kanssa ja Venäjän palvelusektorin verrattain pieni osuus taloudessa.

Kesän nopean elpymisen jälkeen positiivinen kehitys on hidastunut syksyllä heikon globaalin kysynnän ja koronan toisen aallon myötä.

Syksyn haastattelujen aikaan pandemian toinen aalto Venäjällä kiihtyi. Tartuntoja oli syksyn haastattelujen päättyessä lokakuun 12. päivä jo 1,3 miljoonaa.

Uusimmat

Näkoislehti

25.11.2020

Fingerpori

comic