Uutiset

Koronakriisissä ei uskalleta hakea apua

Sosiaali- ja terveysministeri kehottaa varautumaan pitkiin jonoihin, kunhan tilanne normalisoituu. Asiantuntijaryhmä etsi työkaluja koronahätään.
Koronakriisi on kuormittanut kaikkia, mutta eniten niitä, joita elämä on muutenkin kolhinut. Kaikkia inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia ei vielä näy, koska elämme edelleen poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Nämä tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen pohtii. Kuva: Joel Maisalmi
Koronakriisi on kuormittanut kaikkia, mutta eniten niitä, joita elämä on muutenkin kolhinut. Kaikkia inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia ei vielä näy, koska elämme edelleen poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Nämä tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä, emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen pohtii. Kuva: Joel Maisalmi

Koronakriisi on johtanut siihen, että moni hädässä oleva ei ole hakenut, tai ei ole uskaltanut hakea apua.

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.) kertoi, että nyt näyttää siltä, ettei koronakriisi ole lisännyt perheväkivaltaa.

Tämä näkemys on yllättänyt, sillä monet viime viikkojen otsikot kertovat toista.

Ilmiötä selitetään sillä, että vaikka perheväkivallan kasvusta ei ole näyttöä, niin se ei tarkoita, etteikö sitä esiintyisi.

Selitys löytyy siitä, ettei apua tarvitseva uskalla, tai hän ei pääse hälyttämään apua koronakriisin takia.

Jonot kasvavat

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo, että perheväkivallassa näkyy sama ilmiö kuin muuallakin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– Tämä on nähty lastensuojelussa ja terveydenhuollossa. Ihmiset eivät välttämättä hae apua. Valitettavasti kriisi näyttäytyy tällä tavalla.

Hän jatkaa, että kunhan tilanne normalisoituu, niin apua haetaan todennäköisesti taas entiseen malliin.

– Tämän takia on hyvä varautua ruuhkiin jokaisella alalla.

Murtumia löytyy

Avun hakeminen nousi esille sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettaman asiantuntijaryhmän raportin julkistamistilaisuudessa keskiviikkona.

Ryhmän toimeksianto oli etsiä työkaluja hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Ryhmää veti emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen.

Raportin mukaan koronan aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin. Koronakriisi on paljastanut yhteiskunnan vahvuuksia, mutta myös murtumakohtia.

– Kriisi on kuormittanut kaikkia, mutta eniten niitä, joita elämä on muutenkin kolhinut. Kaikkia inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia ei vielä näy, koska elämme edelleen poikkeuksellisen tilanteen keskellä. Nämä tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.

Hänen mukaansa nyt tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia, jotta yhteiskunnan edellytykset, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo säilyvät.

Ryhmän mukaan nyt ei saa pysäyttää yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka tähtäävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

Ei vain kuluerä

Ryhmässä käsiteltiin myös sitä, miten työmarkkinat uhkaavat jakaantua.

– Kriisi koettelee raskaasti erityisesti aikuistuvia nuoria, vaikkakaan raportissa ei nimetä eri ihmisryhmiä.

Emeritus arkkipiispa huomauttaa, että jos hätää kärsivien ryhmiin ei panosteta, niin jakolinjat syvenevät.

– Se, miten murtumakohtiin puututaan, on kestokyvyn kannalta ratkaisevaa. Sitä ei saa nähdä hätäapuna, hyväntekeväisyytenä tai kulueränä, vaan investointina yhteiskuntaan.

Säännöllistä seurantaa

Ryhmällä on kolme ehdotusta.

Jotta päätösten vaikutuksia hyvinvointiin ja tasa-arvoon voitaisiin arvioida, ryhmä ehdottaa kansallisen mallin ja kriteereiden luomista. Esimerkkejä löytyy maailmalta.

Toinen ehdotus on, että tilastokeskus rakentaisi pysyvän seurannan, joka tuottaa säännöllisesti tietoa hyvinvoinnin kehityksestä.

Kolmanneksi esitetään, että Suomeen perustetaan riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto, jolla on riittävät valmisteluresurssit. 

Mäkisen mukaan on olennaista, että mitä tehdäänkin, niin kaikki uudistukset ja avunannot koetaan reiluiksi ja yhdenvertaisiksi.

– Pitää huolehtia, ettei kenenkään taakka ole liian suuri.

Sotu-uudistukseen evästä

Ryhmän jäseniltä tivattiin konkreettisia ehdotuksia. Mäkisen mukaan ryhmä kertoo enemmänkin arvolähtökohtia, ei niinkään pitkälle meneviä ehdotuksia.

Raportissa on nostettu esille ongelmia esimerkiksi mielenterveyden kuormittumisesta, yksinäisyyden lisääntymisestä ja syrjivien asenteiden kärjistymisestä.

Esille nousi myös avuntarve niille lapsille, jotka ovat olleet lastensuojelun piirissä, mutta jotka nyt aikuistuvat.

Ryhmän jäsenet korostavat, että pohdinta konkreettisten uudistusten esittämiselle jää vastuualueen ministereille. Pekosen mukaan raportti voi antaa eväitä sosiaaliturvan kokonaisuudistukselle.

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic