Uutiset

Koronan torjuntaan tarvittavien lääkintätarvikkeiden vienti harvojen maiden käsissä – rajoitukset voivat johtaa tarvikepulaan erityisesti köyhimmissä maissa

EU:n ja Yhdysvaltojen asettamat vientirajoitukset uhkaavat erityisesti Afrikan ja Aasian taistelua koronavirusta vastaan.
Sairaanhoitajat työskentelevät suojavarustukseen pukeutuneina unkarilaisessa sairaalassa Budapestissa. Suojavarustusten maailmanmarkkinat ovat pääosin muutaman maan käsissä ja niiden asettamat vientirajoitukset voivat johtaa varustepulaan. Kuva: epa08388466
Sairaanhoitajat työskentelevät suojavarustukseen pukeutuneina unkarilaisessa sairaalassa Budapestissa. Suojavarustusten maailmanmarkkinat ovat pääosin muutaman maan käsissä ja niiden asettamat vientirajoitukset voivat johtaa varustepulaan. Kuva: epa08388466

Koronaviruksen torjunnassa ja viruksen aiheuttaman sairauden hoidossa tarvittavien lääkintätarvikkeiden ja -laitteiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyttä.

Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan maailman kolme suurinta kasvosuojainten viejää, Kiina, Saksa ja Yhdysvallat, vastaavat lähes puolesta maailman kasvomaskeista.

Neljä suurinta hengityskoneiden viejämaata ovat Singapore, Yhdysvallat, Hollanti ja Kiina, joiden hallussa on yli puolet maailmanmarkkinoista.

Koronavirus ei tässä suhteessa muodosta poikkeustilannetta, sillä lääkintätarvikkeiden tuotanto on voimakkaasti keskittynyt tiettyihin valtioihin. WTO:n mukaan Saksan, Yhdysvaltojen ja Sveitsin vienti on 35 prosenttia koko maailman viennistä. Kymmenellä suurimmalla viejämaalla on hallussaan 75 prosenttia maailmanmarkkinoista.

Kaikki maat jahtaavat samoja tuotteita

Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Peterson Intstitute for International Economicsin (PIIE) vieraileva vanhempi tutkija, maailmanpankin johtajistoon aiemmin kuulunut Anabel Gonzalez arvioi, että yksittäisten tuotteiden kohdalla luvut ovat vielä tätä suurempia.

Gonzalez perustaa arvionsa Maailmanpankin tilastoihin. Hänen mukaansa esimerkiksi kirurgisten käsineiden viennistä 80 prosenttia on kolmen suurimman vientimaan hallussa.

Normaalioloissa tämä ei olisi ongelma, mutta koronaviruspandemia on johtanut siihen, että kaikki maat ovat samojen tuotteiden perässä. Osa maista on myös asettanut rajoituksia tiettyjen tarvikkeiden viennille. EU-komissio on esimerkiksi kieltänyt kasvomaskien, hengityssuojainten ja suojavaatteiden viemisen EU:n ulkopuolelle ilman lupaa.

Presidentti Donald Trump on puolestaan kieltänyt osaa yhdysvaltalaisyrityksistä viemästä suojavarusteita ulkomaille. Hän on myös vaatinut osaa 3M-yhtiön Kiinan-tuotannosta tuotavaksi Yhdysvaltoihin.

BBC:n mukaan tämän seurauksena saksalaisten tilaamia kasvosuojaimia päätyikin Yhdysvaltoihin.

Afrikka riippuvainen EU-tuonnista

Vientirajoitukset ovat johtaneet suuriin ongelmiin monissa Latinalaisen Amerikan, EU:n ulkopuolisen Euroopan ja Afrikan maissa, sillä yli puolet tietyistä suojavarusteista tai laitteista tuodaan sinne maista, jotka ovat rajoittaneet näiden tuotteiden vientiä. Ääriesimerkki on Kap Verde, joka on lähes täysin riippuvainen EU-alueen tuonnista.

Monissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa terveydenhuolto on huonolla tasolla. Varsinkin Afrikassa sosiaalisesta eristäytymisestä ja jopa käsihygieniasta huolehtiminen on hyvin vaikeaa. Viruksen leviämistä ei siis voida estää, eikä potilaiden hoitoon ole tarvikkeita.

Myös Yhdysvalloissa on ollut pulaa tarvikkeista koronaviruspandemian aikana. BBC kertoi pari viikkoa sitten, että yli 90 prosentissa kaupungeista ei ollut riittävästi suojavarusteita lääkintähenkilöstölle.

Yhdysvaltojen oma suojavarustetuotanto ei kuitenkaan riitä kattamaan edes sen omia tarpeita. Maa tuo kaikkia vientirajoitusten kohteina olevia välineitä ulkomailta yli viisi kertaa enemmän kuin vie sinne. Jos kauppakumppanit vastaavat Yhdysvaltojen vientirajoituksiin, voi maa jäädä ilman suojavälineitä.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic