Uutiset

Koronavirustapausten pakkokeinoista ja tiedottamisesta kantelu oikeuskanslerille

Yksityishenkilön tekemässä kantelussa pyydetään selvittämään muun muassa koronavirusepäilyihin liittyvien pakkokeinojen käytön lainmukaisuus. THL:n mukaan kanteluun laaditaan parhaillaan vastinetta ja asiaa ei ole siksi mahdollista kommentoida.
Kantelussa nostetaan esille karanteeni ja THL:n 30. tammikuuta antama koronatapausten toiminta-ohje. Kuvituskuva. Kuva: Joel Maisalmi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimista koronavirustapauksissa on tehty kantelu oikeuskanslerille. Yksityishenkilön tekemässä kantelussa pyydetään selvittämään pakkokeinojen käytön lainmukaisuus koronavirusepäilyihin ja virusinfektion hoitoon liittyvissä tapauksissa. Lännen Media hankki kantelun käyttöönsä oikeuskanslerinvirastosta.

Kantelun mukaan koronatapauksista on myös mahdollisesti tiedotettu yksityisyydensuojaa loukkaavalla tavalla. Helmikuun alussa tehdyn kantelun kohteena on THL tai muu toimivaltainen viranomainen.

Kantelussa viitataan esimerkiksi 24. tammikuuta esillä olleeseen Ivalon koronavirusepäilyyn. Tapauksesta oli julkisuudessa esillä yksityiskohtaisempia tietoja, kuin esimerkiksi tällä viikolla Suomessa paljastuneista koronatapauksista. Lapin keskussairaala vahvisti tammikuussa kahden Kiinan Wuhanista saapuneen kiinalaisturistin hakeutuneen Ivalon terveyskeskukseen influenssan kaltaisten oireiden takia. Ivalon kunnan terveyskeskuksesta kommentoitiin tuolloin STT:lle tartuntaepäiltyjen olevan isä ja poika. Perheen äidin kerrottiin olevan erinomaisessa kunnossa, mutta silti karanteenissa terveyskeskuksessa. Turisteilta ei lopulta löytynyt koronvirustartuntaa.

Kantelussa nostetaan esille karanteeni ja THL:n 30. tammikuuta antama koronatapausten toimintaohje. Ohjeen mukaan tartuntataudeista vastaava kunnan tai sairaanhoitopiirin lääkäri voi tartuntatautilain perusteella määrätä lähikontaktin karanteeniin, mikäli hänen terveydentilansa aktiivinen seuranta ei luotettavasti onnistu muilla toimenpiteillä.

Lain mukaan henkilö voidaan määrätä karanteeniin, jos yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen.

Kantelijan mukaan THL:n tammikuun lopussa antama ohjeistus on ristiriidassa lainsäädännön kanssa, koska karanteenimenettelyä sovelletaan valtioneuvoston asetuksessa todettujen yleisvaarallisten tartuntatautien osalta. Tammikuussa koronavirus puuttui yleisvaarallisten tautien luettelosta. Koronavirus lisättiin luetteloon valtioneuvoston asetusmuutoksella vasta 14. helmikuuta.

Kantelija katsoo, että koronavirusepäilyjä koskevista tapauksista on myös tiedotettu mahdollisesti karanteenien ja eristämisen kohteena olevien henkilöiden yksityisyydensuojaa ja yksityiselämän suojaa loukkaavalla tavalla.

Kansalaisuudella tai henkilön etnisellä taustalla ei ole mitään merkitystä tartuntataudin leviämisen tai torjunnan kannalta, kantelussa todetaan. Kantelun mukaan tiedottaminen tällaisista seikoista saattaa johtaa ennakkoluuloiseen ja syrjivään käyttäytymiseen kaikkia aasialaistaustaisia henkilöitä kohtaan.

Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että kanteluun laaditaan parhaillaan vastinetta ja asiaa ei siksi kommentoida. THL tiedotti maanantaina, että Suomessa on todettu seitsemän uutta koronavirustartuntaa. Tapauksia on siten eri sairaanhoitopiireissä yhteensä noin 30.

Uusimmat

Näkoislehti

24.9.2020

Fingerpori

comic