Uutiset

Kotitalousvähennyksen vaikutukset selvitetty – lisäisikö enimmäismäärän nosto tai soveltamisalan laajennus palvelujen kysyntää ja työllisyyttä?

Tutkimus julkaistaan tammikuun lopulla. Hallitus pyysi tutkijaryhmää selvittämään vähennyksen vaikutuksia palveluiden kysyntään, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Asiaa ei ole aikaisemmin kunnolla tutkittu.
Kotitalousvähennystä voi hyödyntää työn osalta vaikkapa kylpyhuoneremontin yhteydessä. Kuva: Nea Ilmevalta
Kotitalousvähennystä voi hyödyntää työn osalta vaikkapa kylpyhuoneremontin yhteydessä. Kuva: Nea Ilmevalta

Sekä hallituksessa että koko eduskunnassa on halua rukata kotitalousvähennystä uusiksi. Päätöksenteon pohjaksi valtioneuvosto pyysi tutkijaryhmää selvittämään vähennyksen vaikutuksia palveluiden kysyntään, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Vuoden 2020 alkupuolella työnsä aloittaneen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ryhmän oli määrä saada tutkimusraporttinsa valmiiksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

Aikataulu piti. Professori Jarkko Harju VATT:sta kertoo, että tuloksista tiedotetaan tammikuun lopussa.

– Ykkösasiana selvitimme kotitalousvähennyksen vaikutuksia palveluiden kysyntään ja sitä kautta myös työllisyyteen, Harju toteaa.

– Lisäksi toteutimme vähennyksen käytöstä kyselyn palvelujen käyttäjille eli ihan tavallisille mattimeikäläisille.

Vähennystä leikattiin vastikään

Asia ja asetelma ovat monella tavalla mielenkiintoiset.

Veronmaksajain keskusliiton tilaston mukaan kotitalousvähennyksen summat ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti kahdeksan vuoden ajan ainakin vuoteen 2019 saakka. Silloin maksettu kokonaissumma oli 476,4 miljoonaa euroa. Saajia oli noin 460 000. Heistä 39 prosenttia oli eläkeläisiä.

Sitten vähennystä karsittiin.

Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman mukaisesti vähennyksen enimmäismäärä laskettiin 2 400 eurosta 2 250 euroon. Osuutta työkorvauksissa vähennettiin 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

Muutokset tulivat voimaan vuoden 2020 alussa.

Jo saman vuoden budjettiriihessä syyskuussa pöytäkirjaan kuitenkin merkittiin, että kevään 2021 kehysriihen yhteydessä Sanna Marinin (sd.) hallitus päättää kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Pian julkistettava tutkimusraportti on tarkoitettu nimenomaan tämän päätöksenteon pohjaksi.

Muista hallituspuolueista kotitalousvähennyksen remonttia kannattavat tavalla tai toisella ainakin rkp ja keskusta. Oppositiossa kokoomus on esittänyt ”superkotitalousvähennystä” yli 75-vuotiaille.

Vähennys suosii suurituloisia

Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 2001. VATT:n viime helmikuisen tiedotteen mukaan siitä kehittyi vajaassa 20 vuodessa merkittävä tuki kotityöpalveluille.

Vähennystä on perusteltu ennen kaikkea sen vaikutuksilla palveluiden kysyntään, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen. Vaikutuksista ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut kattavaa ja luotettavaa tutkimustietoa.

VATT muistuttaa, että vähennystä on myös kritisoitu. Aiempien selvitysten perusteella tiedetään, että sitä käyttävät eniten hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut.

Vähennys tehdään veron määrästä, minkä vuoksi pienituloisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tukea täysmääräisenä. Niinpä pienituloinen maksaa samasta palvelusta käytännössä suurituloista korkeamman hinnan.

Nykytilanne

Kotitalousvähennystä saa tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista.

Vähennyksen enimmäismäärä on 2 250 euroa. Summa laski vuoden 2020 alussa.

Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista.

Vähentää voi 40 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta tai 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut.

Omavastuuosuus on 100 euroa.

Uusimmat

Fingerpori

comic