Uutiset

Kotouttamiskoulutuksia alettu järjestää omakielisinä – Tavoitteena lisätä maahanmuuttajan ymmärrystä arvoista ja tavoista

Kotouttaminen perustuu Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Maahanmuuttajanaisten matala työllisyys on ongelma, arvioi TEMin maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen. Turvapaikanhakijoita tulossa Venäjältä Sallan raja-asemalle vuonna 2016. Kuva: PEKKA AHO / Arkisto

Työ- ja elinkeinoministeriö painotti vuoden 2017 ohjeessaan opetussuunnitelman tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja arvopohjaosioiden huomioimista koulutuksessa.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Sari Haavisto kertoo, että Oulun tapahtumien jälkeen ministeriö otti opetussuunnitelman perusteet uudelleen pöydälle.

– Orientaatiokoulutuksia on muun muassa alettu järjestää omakielisinä. Se on varsinkin alkuvaiheessa vaikuttava tapa opettaa yhteiskuntatietoa.

Ministeriö korostaa kotouttamisessa myös lasten oikeuksia sekä järjestöjen roolia ja eri viranomaistahojen yhteistyötä.

Kotouttaminen tarkoittaa yleensä kolmen vuoden prosessia, jonka aikana maahanmuuttaja on oikeutettu osallistumaan erilaisiin kotoutumistoimenpiteisiin. Toisaalta kotoutuminen voi olla pitkäaikainen, ylisukupolvinen prosessi.

Jo ennen Oulun seksuaalirikosepäilyjä kotoutumiskoulutuksen järjestäjien oli noudatettava Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Koulutus sisältää muun muassa yhteiskuntatietoutta arvoista ja tavoista.

Väkiluku pienenee ilman maahanmuuttoa

Työ- ja elinkeinoministeriön keräämien tilastojen mukaan Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuutosta.

Vuoden 2017 lopussa Suomessa asui lähes 250 000 ulkomaan kansalaista ja 384 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Ministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen toteaa, että väkiluku pienenee ilman maahanmuuttoa.

– Maahanmuutto on tullut jäädäkseen.

Nettomaahanmuuton nykytaso ei kuitenkaan ole riittävä väestönkasvun ylläpitämiseksi. Hämäläinen toteaa, että moni suomalainen muuttaa ulkomaille; myös 20 prosenttia turvapaikanhakijoista muuttaa pois Suomesta viiden vuoden jälkeen.

Maahanmuuttajien enemmistö on 20–49-vuotiaita. Ministeriön mukaan maahanmuuttajia voidaan hyödyntää työvoimana oikein kohdennetulla kotoutumis-, työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikalla.

– Infan pitää olla kunnossa, jotta ihmisiä voidaan houkutella maahan.

Muutakin pitää olla kunnossa; EU-Midis 2017 -tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan toiseksi syrjivin maa. Afrikkalaisista maahanmuuttajista ja heidän lapsistaan 60 prosenttia kokee tulleensa syrjityksi etnisen tai maahanmuuttotaustansa takia. EU-vastausten keskiarvo on 38 prosenttia.

Suuri osa tulee Venäjältä ja Virosta

Suomeen muutetaan eniten perheen, työn ja opiskelun takia. Vain 14 prosenttia maahanmuuttajista on maassa kansainvälisen suojelun perusteella.

– Yli puolet muuttajista tulee Venäjältä ja Virosta. Pakolaisia on selvästi vähemmän, Hämäläinen toteaa.

Ministeriön mukaan pääkaupunkiseudulla asuu nyt 165 000 ulkomailla syntynyttä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Helsingin seudulla asuu 350 000 vieraskielistä.

200 kunnalla on pakolaisten vastaanottosopimus. Hämäläinen toteaa, että tällä hetkellä kuntapaikoista on jopa ylitarjontaa.

Hämäläisen mukaan maahanmuuton taloudelliset vaikutukset eivät ole niin suuria kuin joissain laskelmissa on esitetty. Maahanmuuton vaikutukset julkiseen talouteen ovat todennäköisesti hyvin pieniä, vaikkakaan eivät välttämättä mitättömiä.

Hämäläisen mukaan Suomessa ei vielä ole alueellista segregaatiota, mutta isoista kaupungeista löytyy kouluja, joissa 40 prosenttia oppilaista on vieraskielisiä.

– Koska monet maahanmuuttajat ovat pienituloisia, he asettuvat asumaan samoille alueille.

Bussit eivät kulje ilman maahanmuuttajia

Ministeriön mukaan maahanmuuttajien työllisyyttä voidaan lisätä kotoutumista edistämällä ja segregaatiota ehkäisemällä.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla bussit eivät kulje eikä toimistoja siivota ilman maahanmuuttajia.

Hämäläisen mukaan maahanmuuttajan asumisaika maassa parantaa työllisyyttä merkittävästi. Vuoden 2014 tilastojen mukaan alle viisi vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 56 prosenttia ja yli kymmenen vuotta asuneiden 69 prosenttia.

– Moni maahanmuuttaja kulkee työelämään koulutuspolun kautta. Naisten matala työllisyys on tosin edelleen ongelma. Yhtenä syynä voi olla kotihoidontuki, joka kannustaa jäämään kotiin.

Myös pakolaistaustaisilla työllisyysaste on muita alhaisempi, mutta siihen on syynä muun muassa matala koulutustaso. Monelle opiskelu ei ole edes ollut mahdollista lähtömaassa. Hämäläinen lisää, että monella on myös traumakokemuksia, ja se vaikuttaa työllistymiseen.

Uusimmat